Alakoulussa voidaan tukea lasten myönteistä kehosuhdetta
Blogikirjoitus on julkaistu alunperin vieraskirjoituksena Syömishäiriöliiton sivuilla. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Muutamia vuosia sitten odottelin nykytanssituntini alkamista ja kuulin, kuinka opettajani lopetteli noin 5-vuotiaiden tanssituntia. Riehakas tunti päättyi yhteiseen rallatukseen ”Minä olen ihana, minä osaan tanssia!”. Myönnän − vallan liikutuin ja liikutun yhä hetkeä ajatellessa.
Opettajan kaunis tsemppilause tiivistää hyvin omat tavoitteeni ravitsemusasiantuntijana ja ruokakasvattajana. Kunpa kaikki lapset (ja aikuiset!) voisivat joka päivä ajatella olevansa ihania ja taitavia. Terveellistä ruokavaliota on haastavaa noudattaa, jos on heikko itsetunto. Kun itseään arvostaa, haluaa omaa kehoaan myös helliä värikkäällä ja monipuolisella ruualla.
Maistuva koulu antaa työkaluja ruokakasvatukseen
Me Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:ssä ja Itä-Suomen yliopiston ruoka- ja ravitsemuskasvatustyöryhmässä olemme kehittäneet Maistuvan koulun alakoulun ruokakasvatuksen tueksi. Toimintamalli yhdistää eri oppiaineet sekä kannustaa koulun henkilöstöä ja oppilaita kehittämään yhdessä ruokakasvatusta ja kouluruokailua.
Alakoulu on hedelmällistä aikaa ruokakasvatukselle, sillä monet ruokaan ja omaan kehoon liittyvät ajatusmallit ja rutiinit muovautuvat jo lapsuudessa ja säilyvät yllättävän samanlaisina aikuisuuteen. Alakoulussa ruoka on joka päivä läsnä koululounaan muodossa, ja varsinkin alaluokilla opettajat syövät yleensä oman luokkansa kanssa. Tilaisuuksia ja mahdollisuuksia luontevalle ruokakasvatukselle ja ruokapuheelle on siis päivittäin. Alakoulussa muodostetaan pohja ruuan ja oman kehon arvostukselle, joka kantaa läpi yläkoulun murrosvuosien.
Haasteensa tuo se, että ruokakasvatus ei asiana kuulu varsinaisesti yhdenkään oppiaineen vastuulle, vaan sen sisältöjä on ripoteltu eri aineisiin. Toisaalta nykyisessä opetussuunnitelmassa korostetaan laaja-alaisen osaamisen tavoitteita sekä kannustetaan eri oppiaineiden ja eri-ikäisten oppilaiden tuomista yhteen. Mikäpä onkaan sen mielenkiintoisempi ja oppilaiden arkea lähellä oleva ilmiö kuin ruoka!
Kehotyytyväisyys laskee alakoulun aikana
Maistuvan koulun vaikutuksia tutkitaan lukuvuoden 2019–2020 aikana 15 interventio- ja 15 verrokkikoulussa eri puolilla Suomea. Syksy aloitettiin kyselyiden täyttämisellä, johon osallistuivat opettajat sekä 3.–6. luokkien oppilaat. Myönteistä on se, että valtaosa oppilaista kertoo olevansa aina tai usein tyytyväisiä omaan kehoonsa.
Kuitenkin kun tarkastellaan, mitä tapahtuu kolmannelta kuudennelle siirryttäessä, huomataan huolestuttava kehitys. Kehotyytyväisyys laskee, mitä lähemmäs murrosikää tullaan. Jos 3-luokkalaisista vain 5 % kertoi olevana ei koskaan tai harvoin tyytyväinen omaan kehoonsa, on luku 6-luokkalaisilla jo 16 %. Vastaavanlainen trendi havaitaan, kun lapsilta kysyttiin tuntevatko he olonsa mukavaksi omassa kehossaan.
Syksyllä julkaisemme vaikutustutkimuksen tuloksia, joista voidaan päätellä voiko koulun ruokakasvatuksella vaikuttaa oppilaiden ruokailutottumuksiin sekä asenteisiin ruokaa ja kehoa kohtaan.
Kehokiitollisuuspuu ja ruokasuhdekollaasi
Maistuvan koulun ideapankkiin on tuotu toistasataa ideaa ruokakasvatukseen ja kouluruokailun kehittämiseen. Mukana on tehtäviä ja oppituntikokonaisuuksia kehonkuvasta ja ruokasuhteesta. Esimerkiksi luokan seinälle rakennettavaan kehokiitollisuuspuuhun lisätään puun lehtinä asioita, joista on tänään omassa kehossaan tyytyväinen. Oppilaita pyydetään ajattelemaan erityisesti kehon toiminallisuuksia ulkonäön sijaan. ”Tänään jaksoin juosta kovaa” tai ”halasin ystävää”.
Yksi suosituista harjoituksista on ollut Minä ja ruoka -kollaasi. Siinä opettaja ja oppilaat leikkelevät lehdistä kuvia ruuista, jotka ovat heille tärkeitä tai joista he pitävät. Kukin saa esitellä oman kollaasinsa ja luokan tai ryhmän kanssa keskustellaan hyväksyvästi oppilaiden ruokasuhteesta: mikä on kenellekin tärkeää ja mitkä asiat vaikuttavat omiin ruokatottumuksiin. Harjoituksen avulla opitaan suhtautumaan arvostavasti ja kiinnostuneesti toisten ruokasuhteeseen. Tehtävät on kehitetty alkujaan Kehuva-hankkeessa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), ja ne on muokattu alakouluun sopivaksi.
Lisää tehtäviä löytyy Maistuvan koulun ideapankista.
Aistit käyttöön ja oppilaat keskiöön
Maistuva koulu on tutkimus- ja kehittämishanke, jota rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö terveyden edistämisen määrärahasta syksyyn 2020 saakka. Kaikki materiaali on nyt jo opettajille vapaasti käytettävissä ja niitä kehitetään edelleen.
Kouluissa opitaan jo nyt paljon ruuasta ja ruuan äärellä, mutta me toivomme, että Maistuva koulu voisi kannustaa opettajia ottamaan käyttöön toiminnallisia ja tutkitusti tehokkaita ruokakasvatuksen menetelmiä. Maistuvassa koulussa ruokailo, oppilaiden osallisuus, aistilähtöisyys ja tutkiva oppiminen ovat tekemisen lähtökohta.
Henkilökohtaisesti toivon, että koulun ruokapuhe ja -kasvatus tukisi lasten joustavan ruokasuhteen sekä myönteisen kehosuhteen kehittymistä. Toivoisin esimerkiksi, että ”sokerisaarnoista” (mm. sokeripalanäyttelyt) voitaisiin siirtyä toiminnallisiin harjoituksiin, joissa suunnitellaan lasten itsensä mielestä hyviä välipaloja. Tai että ”puoli kiloa päivässä” -viesti tulisi tutuksi hauskojen makukouluharjoitusten kautta, jossa oppilaat tutustuvat erivärisiin kasviksiin kaikkia aisteja käyttäen.
Ehkäpä tunnin pääteeksi voikin rallatella: ”Minä olen ihana, minä saan nauttia, koulu-ruu-asta!”
Kirjoittaja
Silja Varjonen
toiminnanjohtaja, ETM (ravitsemustiede)
Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry