Kokemuksia Maistuvasta koulusta

Maistuva koulu -toimintaa kokeiltiin 15 alakoulussa viime lukuvuonna. Seuraavassa Vuokatin koulun 1−2 -luokan opettaja Eeva Mikkola kertoo kokemuksistaan.

Valmiit ruokakasvatusmateriaalit helpottivat työtä

Mikkola toimi viime lukuvuonna yhtenä Maistuva koulu -tutkimuksen vastuuopettajana. Hän kuvaa alkusyksyn tilannetta: 
”Ensin ihmeteltiin muiden opettajien kanssa, että mistä aika toteuttamiseen otetaan. Infotilaisuus kuitenkin selvitti, että ruokakasvatus on ihan tuttua asiaa ja materiaalia sen toteuttamiseen on todella runsaasti. Tutkimukseen osallistuminen vaati vähän aikataulutusta, mutta nyt on materiaalit testattu ja hyviksi todettu.”
Mikkolan mielestä Maistuva koulu -vuosikello ja sivuston ideapankki tarjoavat hyvät valmiit materiaalit tunneilla käytettäväksi, ja hän uskoo niiden jäävän opettajille vakituiseen käyttöön. Vuoden aikana mukaan tuli myös lisää opettajia.
”Ideapankista pystyi nappaamaan sopivia teemoja ja tehtäviä omalle ryhmälle ja omaan opetukseen.”

Lapset tykkäävät tutkia ja tehdä itse

Mikkola kertoo, että Vuokatin koulussa lapset pitivät ruokakasvatustuokioista, koska ne olivat leikkisiä ja antoivat mahdollisuuden tutkimiseen ja kokeiluun. Heistä oli hauska tutustua ruoka-asioihin kaikkien aistien avulla. Tunnustelupussit olivat suosittuja. Niihin vaihdettiin kasviksia ja keittiövälineitä vuodenaikojen mukaan. Myös ruokatuoksujen pohtiminen hajupullojen avulla kiinnosti lapsia. Jotkut luokat järjestivät makukoulua, jossa saivat tutustua kasvismakuihin.
”Käsillä tekeminen ja varsinkin leipominen on oppilaiden mielestä aina hauskaa, leivoimme useita kertoja lukuvuoden aikana perinteisiä juhlaleivonnaisia ”, Mikkola toteaa. Hänen mukaansa ruokakasvatusta voisi hyvin toteuttaa myös kerhossa.
Maistuvan koulun lounaspassi kannustaa lautasmallin käyttöön ruokaillessa. Siihen merkitään viikon ajan, miten lautasmalli toteutuu omassa ruokailussa. Mikkolan mielestä se on havainnollinen keino seurata omia ruokavalintoja. Tosin niitä oppilaita, joiden on vaikea tutustua uusiin ruokiin, lounaspassin täyttäminen mietityttää.
”Tehtävien toteutuksessa on muistettava aina herkkyys ja vapaaehtoisuus. Jokainen toteuttaa tehtävän omalla tavallaan.”
Isommat oppilaat seurasivat aterioitaan ja välipalojaan tarkemmin ja tulokset vietiin myös kotiin keskusteltavaksi. Muutama luokka harjoitteli myös välipalojen tekoa. Koulun terveydenhoitaja oli projektissa mukana.

Ruokateema hyödytti koko koulua

Yhden oppilaan äiti innostui ravitsemusaiheista niin, että halusi järjestää koulun ruokasalissa sokeripalanäyttelyn. Se sisältää perinteisiä makeita ruoka-aineita, kuten limua, karkkeja, keksejä ja pullia, joiden vieressä on niiden sokerimäärää vastaava määrä sokeripaloja. Lisäksi esillä on hedelmiä ja muita suositeltavampia syötäviä sekä niiden pienet sokeripalamäärät.
”Näyttely oli hyvin havainnollinen, lapset eivät olisi uskoneet, miten helposti sokeria kertyy tavallisista välipaloista”, Mikkola kertoo.

Mikkolan mukaan Vuokatin koulu hyötyi osallistumisesta Maistuva koulu -tutkimukseen. Ruokasalin remontti alkoi lukuvuoden aikana ja opettajat halusivat nostaa kouluruuan arvostusta, kouluravintolan esteettisyyttä ja ruokailutilanteen miellyttävyyttä.
”Saimme työkaluja miettiä ruokasalin uudistamista. Olemme käyneet hyvää keskustelua, keksimme uusia ideoita, ilman projektia olisimme varmaan tehneet perinteisempiä ratkaisuja. Myös oppilaat pääsivät ideoimaan uutta ruokaravintolaa.”
Koronaepidemian takia Vuokatissa jouduttiin loppukeväästä muuttamaan koululounas eväsruokailuksi. Viimeisten kouluviikkojen ajan oppilaille jaettiin eväspaketit luokissa syötäväksi.
”Kyllä kouluruuan arvostus nousi! Sekä oppilaat että opettajat kaipasivat ”Tertun ruokaa” ja kauhistelivat pakkausjätteen suurta määrää”, kertoo Mikkola.

Ruokakasvatuksella jatkuvuutta

Mikkola toteaa, että ruokakasvatus on yleensä sisällytetty ympäristöoppiin suppeana kokonaisuutena.  Hänestä ruokakasvatus on kuitenkin melko laaja kokonaisuus.
”Maistuvan koulun vuosikello ja tehtäväpankki ovat hyvä sysäys ruokakasvatuksen tuomisen luokkiin. Tehtävien tekeminen kasvatti ryhmähenkeäkin ja luokissa heräsi paljon keskustelua”.

Mikkola miettii, että yksi mahdollisuus ruokakasvatuksen laajentamiseen löytyisi ehkä ruokapalvelun kautta. Kouluruokailun yhteydessä olisi luontevaa muistutella esimerkiksi vuodenaikaan liittyvistä ruoka-asioista, kuten sesongin kasviksista, juhlapyhien perinneruuista, kansainvälisistä ja hieman vieraammistakin mauista sekä ruokatavoista.
”Ruokailun ei tulisi olla liian vakava asia. Ruokaa, tapoja ja mieltymyksiä on monenlaisia. Ei ole vain yhtä oikeaa ruokailutapaa.”
Mikkola kaavailee, että ruokapalvelu voisi toimittaa koululle joka syksy ruokakasvatuspaketin; silloin teema ei pääsisi unohtumaan ja jäämään muiden asioiden jalkoihin.
Viime lukukautena ruokakasvatusteema pysyi pinnalla tutkimuksen ansiosta: ”Maistuvan koulun toteutuksessa oli kiva, kun saimme jatkuvaa tukea ja tsemppiä ruokakasvatuksen asiantuntijoilta”, Mikkola sanoo.
Mikkola lähettää terveiset muille alakoulun opettajille: ”Kerron kokemuksesta, että Maistuvan koulun materiaalit ovat oikeasti toimivia ja helposti käytettävissä. Joten niitä kannattaa kokeilla, ne ovat oppilaistakin hauskoja.”
Kuntapäättäjiä hän muistuttaa, että erilaisten projektien vaatima lisätyö tulee korvata opettajille automaattisesti. Projektit vaativat aina uusien asioiden opettelua. Ne kuitenkin antavat usein koko koululle sellaista lisäarvoa, mitä ei muuten olisi tullut

Opettaja Eeva Mikkola kannustaa kokeilemaan Maistuvan koulun materiaaleja.

Kirjoittaja
Soili Soisalo
Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry


Jaa: