Kouluterveyskysely 2023 – huoli alakoululaisten aamupalasta kasvaa

Etusivu » Ajankohtaista » Kouluterveyskysely 2023 – huoli alakoululaisten aamupalasta kasvaa

6.10.2023 aamupala, kouluruoka, kouluterveyskysely

Aamupala jää väliin yhä useammalta

Aamupala on koululaiselle tärkeä päivän aloitus ja tukee jaksamista oppitunneilla. Vuoden 2023 kouluterveyskysely kuitenkin osoittaa, että yhä useammalta alakoululaiselta jää aamupala väliin vähintään kerran kouluviikossa (Kuva 1). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyyn osallistuivat 4. ja 5. luokkalaiset.

Aamupalan väliin jättäminen on yleistynyt erityisesti tyttöjen keskuudessa. Uusimmissa tuloksissa tytöistä jo lähes kolmannes ja pojistakin useampi kuin joka neljäs ei syö aamupalaa joka arkiaamu. Aamupalan väliin jättäminen on yleistynyt viimeisen neljän vuoden aikana.

Oppilaat (4. ja 5. luokat), jotka eivät syö aamupalaa joka arkiaamu. 2017: pojat 23,3%, tytöt 22,4 %. 2019: pojat 26%, tytöt 26%. 2021: pojat 26,5%, tytöt 28,1%. 2023: pojat 27,7%, tytöt 31,5% — Kuva 1: Oppilaat (4. ja 5. luokat), jotka eivät syö aamupalaa joka arkiaamu. Kyselylomakkeessa ovat ilmoittaneet, että jättävät aamupalan väliin 1–5 kertaa kouluviikossa.

Aamupalan merkitys kasvavan oppilaan koulupäivän aikaiselle jaksamiselle on suuri. Lue lisää aamupalan ja säännöllisen ateriarytmin merkityksestä.

Oppilaiden kanssa riittävän ja monipuolisen aamupalan syömisestä kannattaa keskustella. Kurkkaa ideakortit Millainen on oma aamupalani sekä Aamupalahaaste luokalle.

Tyttöjen ja poikien ruokatottumukset eriytyvät

Uudet kouluterveyskyselyn tulokset viittaavat siihen, että tyttöjen ja poikien ruokatottumusten eriytyminen jatkuu. Paitsi aamupalan osalta, myös kouluruoka maistuu tytöille heikommin (kuva 2). Alakoulun tytöistä 68,2 % ja pojista 70,3 % kertoo syövänsä pääruokaa koululounaalla jokaisena koulupäivänä. Kolmannes tytöistä jättää siis pääruuan kokonaan syömättä ainakin kerran viikossa.

Oppilaat (4. ja 5. luokat), jotka syövät pääruokaa koululounaalla kaikkina koulupäivinä. 2017: pojat 76,1%, tytöt 79,9%. 2021: pojat 73,2%, tytöt 73%. 2023: pojat 70,3%, tytöt 68,2% — Kuva 2: Oppilaat (4. ja 5. luokat), jotka syövät pääruokaa koululounaalla kaikkina koulupäivinä.

Kehittämällä koulun ruokakasvatusta ja osallistamalla oppilaita on mahdollista edistää kouluruokailua ja menekkiä (Maistuva koulu -tutkimus). Oppilaiden ääni pääsee kuuluviin perustamalla kouluun esimerkiksi makuraati tai kouluruoka-agenttien tiimi.

Onko taustalla ruuan laatu, maku vai jotain muuta?

Vuoden 2023 kouluterveyskyselyssä kysyttiin ensimmäistä kertaa alakoululaisten mielipidettä kouluruuan mausta ja laadusta (kuva 3). Valtaosa (yli 80 %) sekä tytöistä että pojista koki, että kouluruoka tarjotaan sopivaan aikaan ja ruokaa on tarjolla riittävästi.

Kouluruuan maku ja laatu eivät saaneet oppilailta yhtä hyviä tuloksia. Tytöistä 53,4 % ja pojista 60,8 % koki ruuan maun hyväksi. Kouluruuan laadun koki hyväksi tytöistä 56,7 % ja pojista 59,3 %.

Oppilaiden kokemuksissa kouluruokailusta on eroavaisuuksia myös aluekohtaisesti. Esimerkiksi ruokailuun varattu aika voi vaihdella paljonkin eri koulujen välillä eikä kaikkialla saavuteta tavoitetta vähintään 30 minuutista.

Oppilaiden kokemuksia kouluruokailusta 2023. Kouluruoka tarjotaan sopivaan aikaan yli 80%. Ruokaa on tarjolla riittävästi yli 80%. Laatu on hyvä alle 60%. Maku on hyvä, tytöt 53% ja pojat 61%. — Kuva 3: Oppilaiden kokemuksia kouluruokailuista (2023).

Kouluterveyskyselyn 2023 tuloksia voit tarkastella THL:n sivustolla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).