Kurkistus tulevaisuuteen
Kouluravintolassa lapset kokoavat lautasilleen herkullisen ruoka-annoksen buffetlinjastolta, kantavat tarjottimensa pöytään ja istuvat nauttimaan ateriasta opettajansa ja muiden koulun aikuisten kanssa.
Oppilaat keskustelevat asiantuntevasti ruuan alkuperästä, mausta ja erilaisista valmistustavoista. Kaikki haluavat maistella tarjolla olevaa kuukauden sesonkikasvista, vihreää parsaa. Tänään on jälkiruokaperjantai, ja keittiövuorossa olevat viidesluokkalaiset jakavat essut päällä marjahyvettä kaikille ruokailijoille. Kun lautaset on tyhjennetty ja tarjottimet palautettu tiskipisteeseen, siivousvuorossa olevat kuudesluokkalaiset pyyhkivät näppärästi pöydät.
Voiko tämä olla totta suomalaisessa koulussa? ”Kyllä voi”, vastaa koulun rehtori. ”Kaiken takana on Maistuva koulu.” Hän selittää, miten koulu osallistui alakoulujen ruokakasvatusmallia kehittävään hankkeeseen 2018–2020. Hankkeen tärkeimpiä tavoitteita oli saada lapset syömään monipuolisemmin ja paremmin ja luoda enemmän iloa ruokailuun.
Oleellista oli, että lähdettiin liikkeelle koulun tarpeista.
”Halusimme tehdä ruokailutilanteesta miellyttävämmän ja kehitimme oppilaiden kanssa kouluravintolan toimintaa. Saimme vaikuttaa myös ruokalistaan esittämällä kehitysehdotuksia. Uusien järjestelyjen avulla pystyimme lisäämään ruokailuun käytettyä aikaa ja pienillä muutoksilla teimme tilasta viihtyisämmän.”
Rehtori esittelee koulun aulassa olevan valokuvanäyttelyn, joka kertoo sadonkorjuuseen liittyvästä oppimiskokonaisuudesta. Sen toteuttamiseen osallistui koko koulu. Yhdessä kuvasarjassa nostetaan perunaa, toisessa poimitaan omenoita. Upeimmat kuvat näyttävät toisenlaisen koulunpihan: sinne on koottu pitkiä pöytiä, jotka notkuvat ruokaa. Tarjolla on sadonkorjuuherkkuja pehmeästä uutispuurosta ja vastapuristetusta omenamehusta hyvin hautuneisiin kaalikääryleisiin ja mehevään marjapiirakkaan, johon oppilaat poimivat itse marjat.
Pöydissä istuu iloisesti rupattelevia ryhmiä, kaiken ikäisiä ihmisiä, koululaisia, opettajia, koulun henkilökuntaa ja heidän perheenjäseniään.
”Maistuvassa koulussa kehitettiin ruoka-aiheita eri kouluaineisiin”, rehtori kertoo. Historian tunnilla on perehdytty kivikauden ruokiin ja maatalouden kehitykseen. Matematiikassa on vertailtu ruokaostosten hintoja ja suurennettu ruokaohjeiden raaka-ainemääriä sadonkorjuujuhlaa varten. Kuvaamataidon projekti oli koristella kouluravintola upeilla ruokakuvilla. Biologiassa jokainen luokka sai kasvattaa yrttejä, joita sitten maisteltiin sekä sellaisenaan että koululounaan mausteena. Terveystiedossa jokainen valokuvasi omia aterioitaan, joita verrattiin tunnilla lautasmalliaterioihin.
”Kaikkein hienointa ehkä oli, kun saimme tutustua muualta paikkakunnalle muuttaneiden koululaisten kotien ruokakulttuureihin, ja vanhemmatkin innostuivat ruokateemoista.” Yksi oppilaista piti esitelmän trooppisista viljelyskasveista, toisen äiti tuli kokkikerhoon opettamaan intialaisen kasvisruuan valmistamista, kolmannen isä auttoi lapsensa luokkaa perustamaan perunamaan koulun pihalle.
Innoissaan rehtori esittelee vielä ehkä tärkeimmän saavutuksen.
Kun oppilaat saivat vaikuttaa kouluravintolan toimintaan ja oppivat tuntemaan ruokahuoltohenkilökuntaa, he alkoivat syödä monipuolisemmin.
Kouluravintolan viihtyisyys parani ja lisäaika antoi rauhaa ateriahetkeen. Opettajat huomasivat, että kunnolla syöneet koululaiset olivat virkeämpiä myös iltapäivän tunneilla, he jaksoivat keskittyä opiskeluun, levottomuus väheni ja jopa oppimistulokset paranivat.
”Nyt koulu maistuu paremmalta meidän kaikkien mielestä ja olemme saaneet positiivista palautetta myös vanhemmilta.”
Teksti: Soili Soisalo
Kuva: Ullamaija Hänninen