Ruoka kiinnostaa kaikkia
”Ruoka kiinnostaa kaikkia ja ruokailusta voi nauttia joka päivä”, kuvailee Kuusjoen koulun toisen luokan opettaja Tiina Takila oman koulunsa väen innostusta toteuttaa Maistuva koulu -tutkimusta. Hän kertoo, että viime syksynä kouluruokailun kehittämisestä tuli laaja-alainen ilmiö koko lukuvuoden ajaksi.
Ruokailutilanteen toimivuutta punnittiin yhdessä
Yhteiseen suunnitteluun osallistui oppilastiimi, jonka ohjaavana opettajana Takila toimi ja johon kuuluu oppilaita joka luokalta. Tiimin edustajat veivät idean omaan luokkaansa. Kaikki pohtivat ruokailutilanteen viihtyisyyttä ja toimivuutta. Jokainen luokka mietti, mitä haluaa asettaa ohjenuoraksi. Alettiin siitä, miten luokasta lähdetään syömään, edetään ruokailuun ja sen jälkeen siirrytään välitunnille. Oppilastiimi kokosi esille tulleiden seikkojen perusteella kouluruokailun pelisäännöt Meidän kouluravintolassa -julisteeseen. Ohjeet alkavat huolellisesta käsienpesusta ja rauhallisesta jonottamisesta. Ruokaa annostellaan sopivasti ja siististi, muistetaan maistella, keskittyä syömiseen ja keskustella kohtuullisella äänellä. Lopuksi huolehditaan astiat siististi palautukseen, kiitetään ja poistutaan välitunnille rauhallisesti kävellen.
”Oppilaatkin olivat huomanneet, että astioiden palautuksessa tulee helposti sotkua”, toteaa Takila.
Kuusjoen koululla ei istuta ruokasalissa luokittain vaan ruokaillaan sekaryhmissä, mikä osaltaan rauhoittaa ruokailua. Takilan mukaan se kasvattaa yhteishenkeä, opettajien mielestä eri ikäisten oppilaiden on hyvä tutustua toisiinsa.
Takilasta on todella hyvä, että malliruokailu – eli opettajien valvonta-ateria – saatiin Salossa käyttöön tauon jälkeen. Hänen mielestään on tärkeää, että kaikki opettajat ja ohjaajat ruokailevat lasten kanssa. Aikuisten läsnäolo rauhoittaa ruokailutilannetta, vahvistaa oppilaantuntemusta ja tukee yhteisöllisyyttä.
Kun syyslukukausi eteni joulukuuhun, haluttiin koulussa viettää ruokajuhla panostamalla perinteiseen jouluateriaan. Koristelutiimi koristeli ja kattoi pöydät juhla-ateriaa varten. Koululla on tallella jouluiset pöytäliinat, jotka ovat vanhojen kyläkoulujen perua. Valmistelusta ja syömisestä nautittiin, kun oli tavallista enemmän aikaa seurustella.
Yhteistyö keittiön kanssa lisääntyi
”Aloimme tiedostavasti miettiä ruokailutilanteen pulmakohtia”, kertoo Takila. Ruokailutilannetta rauhoitettiin jonotusjärjestelyjä parantamalla, salaatit siirrettiin linjaston alkupäähän ja maitolasit loppupäähän. Keskiviikkoisin saatiin ruokasaliin rauhallinen taustamusiikki, joka osoittautui hyväksi keksinnöksi.
Toiveruokapäivää varten oppilastiimi keräsi ehdotuksia mieliruokien raaka-aineista. Suosituimmaksi nousi makkara. Niinpä kokki tiesi valmistaa toiveruuaksi uunimakkaraa ja perunamuusia, jotka tekevät aina hyvin kauppansa. Lapset saivat ehdottaa myös salaatin ainekset, ja koska he toivoivat salaattiaineksia erillisinä tarjolle, toive toteutettiin.
Oppilastiimi päätti valmistaa mieliruokapäivän jälkiruuan. Koululaiset äänestivät suosikikseen mokkapalat. Ne toteutettiin koulun ”pikkukeittiössä”. Koululla on käytettävissä keittiötila, jossa oppilaat voivat leipoa pienissä ryhmissä.
”Myös kouluravintolan keittiössä olemme saaneet paistaa leivonnaisia”, Takila kertoo.
Alkuvuodesta Kuusjoen koulussa kokeiltiin aamupuuron tarjoamista ennen koulupäivän alkua kolmena viikonpäivänä. Kokki pani aamulla ensimmäiseksi puuron hautumaan. Toteutukseen osallistuivat myös ohjaajat ja opettajat, jotka tarjosivat ruuan. Käytössä olivat vain tietyt pöydät ja opetushenkilökunta huolehti niiden siivouksen puurohetken jälkeen. Takila uskoo, että käytäntö saa jatkoa:
”Aamupuuro oli tosi mukava yhteisöllinen tapahtuma. Lisäksi se tukee oppilaiden jaksamista koululounaaseen asti.”
Uusia ruokakasvatusideoita jo hautumassa
Takilalla oli kakkosluokka, jonka ympäristöopin sisältöihin ruokakasvatus nivoutui hyvin:
”Lapset innostuivat valtavasti ruokaan liittyvistä asioista, ja parasta olivat toiminnalliset tehtävät.” Alkuopetusluokat toteuttivat yhdessä isomman ryhmätyön, johon kuului useita ruokakasvatuksen työpajoja. Harjoiteltiin kattamista, tunnusteltiin pusseissa piilossa olevia ruoka-aineita ja keittiövälineitä, haisteltiin mausteita, mietittiin ruokasanastoa, tutkittiin ruokakirjoja ja kirjoitettiin kirje suomalaisista jouluruuista ja -perinteistä.
Takila uskoo, että Maistuva koulu -sivuston ideapankkia tullaan Kuusjoella jatkossakin käyttämään ruokakasvatuksen yhteydessä. Viime lukuvuonna opettajat toteuttivat omia ruokakasvatussuunnitelmiaan luokkiensa kanssa sekä ideapankin että uutiskirjeen avulla.
”Itse olen miettinyt jo muutamia asioita, joita haluan toteuttaa ensi vuonna. Esimerkiksi päivän ruokalista on hyvä olla näkyvillä ja lukea lasten kanssa joka päivä. Se virittää mukavasti ruokalutilanteeseen.” Ruokasanastoa Takila aikoo ottaa mukaan varhennettuun kieltenopetukseen, ja makukoulua hän mielellään jatkaisi.
”Esimerkiksi kasvisten maistelua olisi hyvä saada ruokailun yhteyteen.”
Ruokakasvatustoiminta on Takilan mukaan mahdollisesti lisännyt lasten uteliaisuutta ruokaa kohtaan. Lapset ovat ehkä maistelleet oudompia ruokia paremmin ja kyselevät muutenkin ruuasta. He myös muistuttavat toisiaan ruokailun pelisäännöistä.
”Rakastin tätä ruokaa”
Maaliskuussa ehdittiin vielä toteuttaa kouluruuan palautekyselyä 12 päivän ajan ennen poikkeustilaa ja etäkoulunkäyntiin siirtymistä. Pienimmätkin oppilaat osasivat kirjata hymynaamoja ja isommat kirjoittaa asiallista palautetta. Palautelappuja kertyi keskimäärin 34 kappaletta päivässä. Keittiöön tuli paljon kehuja maistuvasta ruuasta, osattiin myös kertoa rakentavasti vähän oudommista mauista ja toiveista. Salaatit toivottiin tarjoiltavan aina komponentteina. Kaiken kaikkiaan Kuusjoella kyselyn mukaan pidetään ruuasta, sillä oppilaat arvioivat ruuan keskimäärin hyväksi joka päivä (paras arvosana oli erittäin hyvää).
Palautekyselyn vastauspoiminnoista pursuaa ruokailo ja ruuan arvostus:
”Olette parhaita tekemään ruokaa.”
”Hyvää ja maukasta ruokaa. Hyvät leivät! Mausteet kohdillaan.”
”Kiitos keittiön väki hyvästä puurosta.”
”Tänään oli tosi hyvää ruokaa, koska oli perunaa ja kalaa. Parasta ruuassa oli isot kalapalat.”
”Punajuurisalaatti oli hyvää, koska siinä oli jotain makeaa mukana.”
Kirjoittaja
Soili Soisalo
Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry