Ruokapalvelut ovat tärkeä osa kouluyhteisöä

”Olet äärimmäisen tärkeä henkilö koulussa!” Näin olen sanonut monta kertaa, kun olen soittanut koulujen keittiöille. Tänä lukuvuonna olen päässyt tutustumaan muutamaan kouluun ja koulun keittiöön, kun mentoroin alakouluja ruokakasvatuksessa.  

Kouluihin tutustuessa olen huomannut, miten merkittävä on yhden henkilön vaikutus hyvään, toki myönnettäköön, että myös huonoon. Juuri se, sydämellinen ja luja keittiön ”emäntä” voi olla jollekin oppilaalle koko koulun rakkain aikuinen. Ja hän voi olla koko koulun tuntema, niin että etunimi voi edustaa arkisessa puheessa ruokapalveluita. Ja ”hän” osaa myös yllättää iloisesti, kun ruokasalista löytyy jotain pientä piristystä, mikä lisää ruokailun viihtyisyyttä. 

Onko keittiönväellä lupa ja aikaa osallistua ruokakasvatukseen?  

Valitettavasti ruokapalveluiden resurssit vedetään tehokkuuden ja kustannussäästöjen toivossa niin niukoiksi, ettei yhteistyölle ja luovuudelle anneta tilaa. Saatetaan jopa paheksua sitä, että ruokapalveluiden työntekijä käyttää aikaansa keskustelemiseen koulun opetushenkilöstön kanssa.  

Haluaisin, että kunnat ymmärtäisivät ruokapalveluiden arvon laajempana hyvinvointipalveluna. Se on vahvasti läsnä ja myötävaikuttamassa oppilaiden hyvään arkeen. Esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta kaikesta säästämällä. 

Kehittäminen vaatii lisäresurssia, jonka ei lopulta tarvitse olla suuri. Paljon voidaan jo esimiestasolla tehdä, kun rehtori ja ruokapalveluiden esihenkilöt kannustavat moniammatilliseen yhteistyöhön kouluyhteisöissä. 

Uusien käytäntöjen kokeileminen ja niiden vakiinnuttaminen on tässä keskiössä. Uusi vaatii aina rohkeutta kokeilla, ja myös epäonnistumisista voi oppia.  

Rehtori Matti Piensaloa lainaten: ”Meillä on kahdenlaisia ihmisiä koulussa − meillä on aikuisia ja meillä on lapsia. Aikuiset tekevät omalla tavallaan yhteistyötä lapsien hyväksi”. 

Kasvatus- ja opetushenkilöstö: Ottakaa ruokapalveluiden työntekijät osaksi kouluyhteisöä. Voitte saada paljon enemmän aikaan yhdessä, kuin vain hoitaen omat tonttinne tyylikkäästi. Monessa kohtaa olen itsekin tullut yllättyneeksi siitä, miten monialainen yhteistyö kantaa hedelmää tavalla, jota ei voi etukäteen nähdä ja ennustaa. 

Kouluyhteisö
Oppilaat ja kotiväki: oppilaat, huoltajat, sisarukset, isovanhemmaet
Koulun aikuiset: luokanopettajat, aineopettajat, erityisopettajat, rehtorit, ohjaajat, kouluavustajat, ruokapalveluiden työntekijät, siistijät, harrastustoiminnan järjestäjät, terveydenhoitaja, psykologi/kuraattori, virastomestari/kiinteistönhoitaja, kunnanpäättäjät ja virkamiehet

Aloita ruokakasvatuksen yhteistyö toteuttamalla Ruokailun ja ruokakasvatuksen nykytilan arviointi. 

Muita ideoita yhteistyön vahvistamiseen kouluyhteisössä: 

Kirjoittaja:

Aija Laitinen  
projektitutkija
Itä-Suomen yliopisto


Jaa: