Erityinen tuki ruokailutilanteissa (nro 226)
Kouluruokailu on oppimistilanne, johon kaikilla oppilailla on yhdenvertainen oikeus. Neuropsykiatrisia erityispiirteitä (nepsy) omaavien oppilaiden osalta kouluruokailun toteutuminen voi vaatia oppituntien lailla erityishuomiota. Ruokailu ei ole irrallinen saareke koulupäivässä. Kouluympäristön aisti- ja neuroesteettömyys ovat läpileikkaavia kokonaisuuksia, joissa myös ruokailutilanteita on tärkeä tarkastella näistä näkökulmista.
Kouluruokailu on monelle nepsy-piirteiselle oppilaalle usein haastava tilanne. Koulun ruokailutilanteet voivat näyttäytyä osalla erilaisina syömisen pulmina: valikoivana syömisenä, syömättömyytenä tai siten, että oppilas ei halua osallistua lainkaan kouluruokailuun. Kouluruokailu voi myös kuormittaa oppilasta, vaikka se ei siltä näyttäisi ulospäin. On hyvä muistaa, että ruokailun ja syömisen haasteiden taustalla voi olla monia syitä, kuten aistisäätelyn, toiminnanohjauksen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksia. Ruokailutilan meluisuus, ruuhka ja kiire sekä oppilaan näkökulmasta epäselvät toimintaohjeet voivat yhdessä muodostaa todellisen esteen yhteiseen ruokailuun osallistumiselle.
Myönteisen vuorovaikutuksen ja miellyttävän ilmapiirin rakentaminen ruokailuhetkiin on syömisen pulmia ratkottaessa ensisijaisen tärkeää. Tuputtamisella, pakottamisella tai lahjonnalla ei rakenneta myönteistä ruokasuhdetta. Jotta ruokailu olisi nepsy-piirteiselle oppilaalle mahdollista ja myönteinen kokemus, on tärkeä pohtia yhdessä lapsilähtöisestä näkökulmasta, miten luodaan turvallisuuden tunnetta ja turvallinen tunnelma ruokailuun.
Kouluruokailuun ja syömiseen liittyvien pulmien ratkomiseksi on kehitetty oheinen lomake, johon oppilas vastaa itsenäisesti. Kyseessä ei ole tilauslomake, vaan apuväline keskustelun pohjaksi. Tärkeintä on, että oppilaan kanssa keskustellaan hänen tuntemuksistaan ja toiveistaan aidolla kiinnostuksella. Kokemus kohdatuksi tulemisesta luo turvaa ja vapauttaa kognitiivista kapasiteettia. Keskustelu kannattaa käydä, vaikka oppilaalla ei olisi erityisen tuen päätöstä, mikäli kouluruokailuun liittyy vaikeuksia. Joka tapauksessa oppilaan oppimista ja toimintakykyä tukevia ratkaisuja kannattaa etsiä joustavasti. Pienet jokapäiväiset ruokakasvatusteot ovat vaikuttavia. Yhteistyö ja yhdessä sopiminen eri toimijoiden kesken mahdollistaa ne ja luo pohjaa onnistuneelle arjelle. Toimijoita ovat ruokapalvelut, kouluterveydenhuolto, oppilashuolto, oppilaan mahdollinen hoitotaho ja huoltajat.
Liite:
Lue aiheesta lisää:
https://autismiliitto.fi/materiaalia/esteettomyys/
https://nepsytietoa.fi/tietoa-kotiin/arjen-ympariston-ja-toiminnan-jasentaminen/uni-ja-ruokailu/