Esimerkkiruokailun tavoitteet ja käytännöt

0  Printtaa

Yksi tapa, miten ruokakasvatus toteutuu käytännössä, on aikuisen antama esimerkki. Tärkeä edellytys sen toteutumiselle on opettajan kanssa ruokaileminen päivittäin (ns. valvonta-ateria). Tämän mahdollistaa ravintoedun tarjoaminen opettajille. Ravintoedun tarjoamisen hintaa sen järjestäjälle ja opettajalle itselleen on avattu tässä artikkelissa.

Kun koulussa suunnitellaan valvontavastuuvuoroja tai sitä, kuinka moni opettaja tehtävään osallistuu, pohtikaa seuraavia kysymyksiä:

• Onko kouluruokailu pedagoginen toiminta vai pelkkä energian tankkaus?
• Kuinka monelle oppilaalle yksi opettaja antaa esimerkin ruokailosta ja mallin aterioinnista?
• Riittääkö se, että vain osa oppilaista saavuttaa kouluruokailulle asetetut oppimistavoitteet?
• Kuinka monen oppilaan kanssa yksi opettaja pystyy luomaan pedagogisia keskusteluja 30 minuutin aikana?

Kouluruokailun valvonta

Kouluruokailun valvonta on osa koulun kasvatus- ja opetustehtävää. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) esitetään, että kouluruokailu ”järjestetään siten, että ne tukevat oppilaiden oppimiselle, monipuoliselle kehittymiselle ja hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita. Ne myös osaltaan vahvistavat kokemusta hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä ja tekevät mahdolliseksi oppilaiden näkökulmasta eheän, vireyttä vahvistavan ja vaihtelevan päivän.”

Kouluruokailusuosituksen (2017) mukaan ”ruokailutilanne järjestetään siten, että läsnä ovat aina ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta huolehtivat opettajat.” Käytännössä koulut saavat itse määrittää lukuvuosisuunnitelmassa, mitkä ovat kouluruokailun pedagogiset tavoitteet ja miten ne toteutuvat käytännössä.

Järjestämisen periaatteet

Ruokailutilanteiden valvonnan ja esimerkkiruokailun toteutus käytännössä voi vaihdella hyvinkin paljon kunnasta, koulusta, luokka-asteesta tai opettajasta riippuen. Joskus myös huoltajat ovat voineet esittää toiveita asioista, mihin ruokailussa kiinnitetään (tietyn oppilaan kohdalla) huomiota. Minimissään ruokailun valvonta on sitä, että opettaja on näkyvillä ruokailutilassa, koska valvontavastuu ei velvoita syömään tarjottua ateriaa. Tällöin valvonta täyttää tarpeen ruokarauhan ja järjestyksen ylläpitämisestä.

Kouluruokailun opetuksellisten tavoitteiden näkökulmasta on selvää, että oppitunneilla käytävän keskustelun lisäksi koulussa ateriointi on tehokas väylä havainnollistaa, harjoitella ja syventää ruokaosaamista. Sen huomaaminen ja hyödyntäminen edellyttää opettajan ”jalkautumista” oppilaiden joukkoon ruokailutilanteissa. Opettajan esimerkkiruokailu mahdollistaa omien kokemusten jakamisen oppilaiden kanssa ja helpottaa esimerkiksi positiivisen ruokapuheen ja hyvien tapojen opettamista.

Kouluruokailun pedagogiset tavoitteet

Kouluruokailulle voidaan asettaa esimerkiksi seuraavanlaisia oppimistavoitteita (luettelo vain virikkeeksi suunnitteluun):

Oppilas osaa

• koostaa terveellisen aterian soveltamalla lautasmallia.
• lajitella kouluruokailussa jätteet ja välttää roskaamista.
• huolehtia riittävästä hygieniasta ja siisteydestä kouluruokailussa.
• tehdä havaintoja kouluaterian esillepanosta, kattauksesta ja väreistä.
• luetella erilaisiin ruokailutilanteisiin liittyviä hyviä tapoja.
• tunnistaa kehonsa nälkä- ja kylläisyystuntemuksia.
• käyttää kaikkia aistejaan ruokia havainnoidessa ja tutustuessaan uusiin ruokiin.
• arvioida ruokapuheen vaikutusta ruokailutilanteen ilmapiiriin.
• kuvailla ruoka- ja aistielämyksiä monipuolisesti sekä kunnioittaa omia ja muiden yksilöllisiä kokemuksia.
• antaa esimerkkejä yhdessä syömisen merkityksestä koulussa.
• tunnistaa asioita, jotka ohjaavat ruokavalintoja kouluruokailussa ja kaupassa.
• asettaa yhteisiä tavoitteita toiminnalle kouluruokailussa.
• keskustella ruoan herättämistä tunteista ja tunteiden herättämästä syömisestä.
• kuvailla kalenterivuoden erilaisten juhlien perinneruokia ja perinteiden taustoja.
• kuvata miksi ruokahävikkiä syntyy ja miten sen muodostumista voidaan vähentää.
• antaa perusteltua ja rakentavaa asiakaspalautetta kouluruokailusta sitä järjestävälle taholle.
• tunnistaa kouluruokailun ja oman alueensa ruokajärjestelmän toimijoita.
• kuvata kouluruokailun yksilöllisiä, yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia merkityksiä.

Lue lisää aiheesta : Laitinen A, Talvia S, Tilles-Tirkkonen T. Puheenvuoro: Ruokakasvatus on osa alakoulun pedagogiikkaa. Suomen kasvatustieteellinen seura: Kasvatus 1/2022.

3-6 lk, 7-9 lk, Esiopetus -1-2 lk, Kouluruokailu, Tapakasvatus