Ruokailuun varattu aika, ajoitus ja porrastus (nro 39)
Ruokailuhetkien ajoitus, ateriointiin käytettävissä oleva aika sekä ruokailevien ryhmien porrastaminen vaikuttavat merkittävästi ruokailun sujuvuuteen ja miellyttävyyteen. Rauhallinen ateriahetki tarjoaa virkistävän ja yhteisöllisen tuokion kaikille ruokailuun osallistuville.
Enemmän aikaa syödä: “Lisätään ruokailuun enemmän aikaa, jolloin on mukavampi syödä. Voidaan nipistää esimerkiksi ensimmäisestä välitunnista.” (Alavuden yhtenäiskoulu, Alavus)
Kouluravintolakisa 2023
Aikaa aterioida rauhassa
Kouluruokailusuosituksen mukaan koululounas on suositeltavaa tarjoilla noin klo 11-12. Vähintään puolen tunnin lounastauko rauhoittaa ruokailua sekä varmistaa sen, että kaikki ehtivät syödä oman nälkänsä ja kylläisyytensä mukaisesti. Jos lounas on liian aikaisin, oppilailla ei ehkä vielä ole nälkä. Tällöin lounas voi jäädä liian niukaksi. Toisaalta välipalojen ajoituksella voidaan tehdä ruokapäivästä jaksamista ja oppimista tukevan kokonaisuuden. Aterioiden välin olisi suotavaa olla vähintään kaksi tuntia. Aamupala tai aamupäivän välipala auttaa jaksamaan erityisesti silloin, kun lounas on tarjolla melko myöhään. Siten kunkin luokan ruokailuajat kannattaa järjestää oppilaiden kannalta järkevästi.
Keskimääräistä pidemmän ajan käyttäminen ruokailuun viestii koulun arvoista, ruokailuhetken arvostuksesta ja myös pyrkimyksestä edistää hyvinvointia.
Kouluruokailusuositus 2017
Ryhmien porrastuksella rauhaa ruokasaliin
Ruokasalin melu asettaa haasteita monessa koulussa kouluruokailun viihtyisyydelle. Ruokailun osallistuvien ryhmien porrastuksen huolellisella suunnittelulla voidaan ehkäistä ruuhkahuippuja ja turhaa jonotusta sekä vähentää siten ruokasalin melua.
Lue lisää kouluruokailuun varattavasta ajasta ja porrastuksesta: Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuositus 2017, s. 31-33
Lähde: Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuositus 2017