Luokkaruokailu (nro 27)
Koulut saavat rehtorin johdolla päättää itse, kuinka kouluruokailu käytännössä järjestetään. Toisinaan ruokasali on liian pieni koulun oppilasmäärälle ja ruokailuvuorojen aikataulutus on iso haaste. Näissä tapauksissa ruokailuhetkiin ei saa rauhaa ja kiireettömyyttä. Toisaalta kaikissa kouluissa ei edes ole yhteistä ruokasalia. Muun muassa näissä tilanteissa luokkaruokailu on oiva vaihtoehto ruokailujen järjestämiselle.
Mitä on luokkaruokailu?
Luokkaruokailun voi järjestää muutamilla eri tavoilla riippuen koulun tiloista. Keskeinen ajatus on se, että oppilaat ja opettaja syövät kouluaterian omassa luokassa yleensä omalla pulpetilla istuen. Nimenomaan se, miten ateria tarjoillaan ja annostellaan vaihtelevat. Mikäli koulussa toimii myös ruokasaliruokailu, voi esimerkiksi ruokasalia lähimpänä olevat luokat käydä hakemassa ruokalinjastolta aterian ja kuljettaa tarjottimet omaan luokkaan, jossa varsinainen syöminen tapahtuu. Mikäli koulu on pieni ja yhteistä ruokasalia ei ole, ateria voidaan asettaa tarjolle käytävälle seisovana pöytänä. Mikäli kerroksia on useita, jokaiseen kerrokseen tulee oma tarjoilupiste. Käytävälle asetettu tarjoilupöytä palvelee yhden kerroksen kaikkia luokkia. Vaihtoehtona on myös oma tarjoilukärryt jokaiseen luokkaan.
Mikäli ruoka toimitetaan kärryllä, on hyvä pohtia sitä, miten ruuat saisi laitettua esille houkuttelevasti ja kauniisti. Erillinen tarjoilupöytä mahdollistaa tarjoiluastioiden asettelun väljemmin. Ruuan ottaminen suoraan kärrystä ei ole tapakasvatuksellisesti hyvä käytäntö. Oppilaat voivat koristella tarjoilupöytää kausien mukaisesti ja voitte yhdessä pohtia mitkä tekijät esimerkiksi ravintoloissa lisää ruokailun viihtyisyyttä ja ruokahalua. Näitä elementtejä voi tuoda myös osaksi luokkaruokailua.
Luokkaruokailun haasteet ja hyödyt
Suurin haaste luokkaruokailun toteuttamisessa on luokkien puhtaanapito. Myös ruokien jakelu voidaan kokea haastavana. Ruokakärryjen hakeminen ja palauttaminen sopii hyvin opiskelijajärjestäjien tehtäviksi. Yhdessä oppilaiden kanssa sovitut pelisäännöt ruokahetkiin auttavat myös puhtaanapitoon. Kukin ottaa vastuuta siitä, että luokkatila on siisti ruokailun jälkeen. Luokissa tulee olla välineet lattian lakaisuun ja pintojen pyyhkimiseen. Oppilaat voivat käsityötunnilla valmistaa itselleen pöytäliinan, joka pestään kotona säännöllisesti. Näin pulpetin pinnat pysyvät siisteinä.
Luokkaruokailu toimii hallittuna tilana ruokailujen ja tapakasvatuksen toteuttamiseen. Erityisinä hyötyinä koetaan ruokailutilanteen rauhallisuus, koska melutasoa on helppo hallita verrattuna ruokasaliin. Luokkaruokailussa opettajan on myös hyvin luontevaa huomioida ja nähdä kukin oppilas ja käydä yhteistä ruokapöytäkeskustelua. Oppilaan kannalta luokkatila voi tarjota fyysisesti ja emotionaalisesti turvallisen ympäristön syömiselle. Tämä on varsinkin hyödyllistä erityistä tukea tarvitseville oppilaille.
Jonotusta voidaan välttää esimerkiksi sellaisella niksillä, että ruokaa noustaan hakemaan yksitellen. Opettaja voi tehdä tästä viihtyisää kysymällä hassuja visailukysymyksiä ja ruuanhakuun nousee oikein vastannut oppilas. Luokkaruokailun sosiaalisuutta voidaan lisätä järjestämällä pulpetit vastatusten yhteiseen ryhmään tai kaareen.
Perusopetus laki määrää, että päivittäisen kouluruokailun tulee olla ohjattu tilanne. Sen vuoksi myös luokkaruokailussa aikuinen on jatkuvasti läsnä. Luokkaa ei voi jättää keskenään katsomaan videota tai kuuntelemaan äänikirjaa. Tapakasvatuksen tavoitteiden mukaisesti näin ei toimita, vaikka aikuinen olisi läsnä, vaan vahvistetaan tietoisesti ruokakulttuuria, jossa ruokapöytäkeskustelu ja erilaisten ihmisten kanssa syöminen on arvokasta.
Opettajien kokemuksia luokkaruokailusta
”Omassa luokassa ruokaillessa desibelit eivät nouse niin korkealle. Jokaisella on oma selkeä paikka – > ei tulee ongelmaa paikan valinnasta. Opettaja voi ‘juontaa’ rauhallista keskustelua ruuan aikana. Jokainen voi osallistua, koska kuulee puheenvuorot. Ei kiireen tuntua.”
”Molemmissa varmaan puolensa, omassa luokassa ruokarauha voi olla parempi, mutta ruokalassa sosiaalisuus ja yhdessä syöminen yli luokkarajojen on mielestäni plussaa.”
”Ruokailimme ruokalassa alkusyksyn. Vaihdoimme luokkaruokailuun ja se rauhoitti ruokailutilannetta paljon. Ruoanhakumatka on lyhyt, mikä helpottaa asiaa. Sellaiset oppilaat, jotka ovat jo syöneet palauttavat tarjottimensa ja jatkavat töitään tai lukevat esim. kirjaa omalla paikallaan. Hitaammat syöjät saavat syödä loppuun rauhassa.”
”Pienimmille oppilaille 1–3 lk. olisi hyvä saada ruokailla omassa rauhassa, omassa luokassa. Melutaso nousee ruokalassa usein sietämättömäksi, hiljaisempi ympäristö auttaisi jaksamaan paremmin. Lisäksi ruokalan palautuspiste on niin korkea, että pienet eivät yletä. Ruokailuun menee lähes 45 min. kaikkineen, omassa luokassa jonottaminen yms. jää vähemmälle.”
”Omassa luokassa ruokailu toimii parhaiten, koska jos olemme ruokalassa, osa oppilaista syö nopeammin kuin toiset ja alkavat häärätä levottomana, kun toiset vielä syö. Olen ratkaissut asian niin, että haemme ruoan omaan luokkaan, koska tällä hetkellä ruokala on käytännössä seinän toisella puolella. Valmiit oppilaat saavat tarjottimen palauttamisen jälkeen piirtää, lukea tai jatkaa kesken olevia hommiaan omalla paikallaan.”