Perunateatteri esiintyy (nro 180)
Hassu näytelmä ruokahetkestä voi virittää positiivista asennetta ruokaa kohtaan. Suhtautuminen ruokahetkiin ja ruokaan vaikuttaa ruuan hyväksyntään.
Valmistelut
- Mikäli mahdollista, varaa harjoituksen ajaksi luokan käyttöön koulun näyttämö tai sali.
Toteutus
Hauska tarina ruokahetkestä
Lue tunnin aluksi luokalle Hölmöläissaduista tarina Puuronkeitto. Voit
lukea vaihtoehtoisesti jonkun muun hauskan, ruokahetkestä kertovan
tarinan.
”Hölmölän väki kokoontui hyvissä ajoin odottelemaan puuron
valmistumista. Puuron keitto oli tällä kertaa erityisen juhlallinen
toimitus. Keittäjiksi valittiin eukoista kokeneimmat. Mukaan otettiin
myös eräs itkijäakka, joka kyynelin suolasi puuron. – -.
Puuropadaksi akat ottivat kylän kookkaimman pyykkipadan. Ja koska
hölmöläiset tahtoivat puhdasta puuroa, he laittoivat jauhojen sekaan
runsaasti saippuaa.
Hölmöläiset saivat töin tuskin kannetuksi tulisesti kuohuvan
puuropadan pihanuotiolta pirttiin, missä se sijoitettiin keskelle pirtin
pitkää pöytää. Pöydänjalat tuettiin tätä painavaa kuormaa varten
tilapäisesti parrunpätkillä.
Parrunpätkistä huolimatta pöytä notkui puuropadan painosta niin
pelottavasti, että hölmöläiset eivät uskaltaneet enää asettaa pöydälle
voisulakuppia, joka jätettiin kuumalle liedelle. Voi pysyikin liedellä
paremmin sulana. Piimäsaavikaan ei enää mahtunut pöydälle, joten se
jätettiin aittaan.
Syöminen tapahtui tällä tavalla: Jokainen koukkasi täyden
puulusikallisen puuroa padasta. Hölmöläiset olivat vuolleet uudet,
tavanomaista suuremmat puulusikat tämänkertaisen nälän mittojen
mukaan. Sitten he juoksivat lieden ääreen kastamaan lusikkansa
voisulaan, ja puuro työnnettiin nälkäiseen, tavallista enemmän
avattuun suuhun.
Kun he olivat nielleet puuronsa, oli heidän vielä kipaistava pihan yli
aittaan piimää ryyppäämään. Vauhti oli kova, ja kova oli myös
hampaiden rouske ja rutina, puurossa kun oli toinen puoli hiekkaa.
Liukas saippua kuitenkin edisti nielemistä.
Hölmöläiset eivät olleet lainkaan pahoillaan siitä, että syöminen aiheutti
heille näin paljon juoksua. Talo näet katsottiin aina sitä vauraammaksi,
mitä kauemmin ruokailu kesti.
Hölmöläiset tiesivät myös, että ripeä liikunta lisäsi ruokahalua, ja
siitäkin syystä he mieluusti aterioivat pitkään. Ei ollut näin ollen huolta
siitäkään, miten aikansa käyttäisi. Joutenoloa hölmöläiset nimittäin
eivät katsoneet suopein silmin.”
Tarinan lähde: Pirkko-Liisa Surojegin toim. ”Puuronkeitto”, Suomen Lasten Hölmöläissadut, Otavan Kirjapaino Oy 2001, s. 60-64
Oman näytelmän teko
Jaa luokka 4-5 oppilaan ryhmiin. Ohjeista heidät luomaan oma lyhyt
näytelmä keksimästään ruokahetkestä. Näytelmä voi myös pohjautua
jonkin oppilaan omaan kokemukseen. Näytelmä voi olla humoristinen
sketsi tai vain tilannekuvaus valitsemastaan mukavasta ruokahetkestä.
Tärkeintä on, että oppilaat pohtivat syömistä ja ruokailuja positiivisesti
sekä jakavat ilon muiden kanssa näytelmän avulla.
Määrätyn ajan kuluttua ryhmät esiintyvät toisilleen. Voitte yhdessä
pohtia:
– Mikä teki ruokahetkestä hauskan?
– Kuinka ryhmässä tekeminen onnistui?
– Oliko näytelmän luominen haastavaa?
– Kuinka ruokahetket olisivat aina mukavia?
Tehtävän lähde: Hyvän Olon Eväät -opas