Tutkimus

Maistuva koulu -toimintamalli kehitettiin yhteistyössä koulujen henkilöstön sekä asiantuntijaryhmän kanssa lukuvuonna 2018–19 ja sen soveltuvuutta sekä vaikutuksia tutkittiin lukuvuoden 2019–20 ajan. Yhteistyötä tehtiin kuuden kunnan kanssa: Salo, Järvenpää, Tampere, Kuopio, Sotkamo ja Siilinjärvi. Maistuvaa koulua on kehitetty tämän jälkeen ja se edelleen ketterästi päivittyy käyttäjien toiveiden mukaisesti. Palautetta kannattaa siis antaa.

Tutkimuksella selvitettiin Maistuvan koulun soveltuvuutta kouluympäristössä toteutettavaksi sekä sen vaikutuksia oppilaiden ruokailutottumuksiin. Tutkimus antoi arvokasta tietoa Maistuvan koulun kehittämisen tueksi alakouluikäisten lasten ruokailutottumusten ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tutkimuksen aikana interventio- ja verrokkikoulujen oppilaat ja luokanopettajat vastasivat kyselylomakkeisiin, joilla kartoitettiin mm. ruokailutottumuksia sekä näkemyksiä ja kokemuksia kouluruokailusta. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin luokanopettajien kokemuksia Maistuvan koulun hyödyntämisestä. Osana tutkimusta kouluissa arvioitiin myös kouluruokailun ja ruokakasvatuksen nykytilaa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), mikä on työkalu myös ruokakasvatuksen suunnitteluun.

Tutkimuksen tulokset ja kokemukset hankkeesta vahvistavat, että oppilaiden syömiskäyttäytymiseen on mahdollista vaikuttaa koulussa toteutettavan ruokakasvatuksen avulla. Itse asiassa Maistuvaa koulua hyödyntävien opettajien kokemus siitä, että voivat vaikuttaa ruokakasvatuksella oppilaiden hyvinvointiin vahvistui lukuvuoden aikana. Suurin osa opettajista koki, että toiminnasta oli hyötyä opetustyössä ja että he saivat verkkosivustolta riittävästi oppimateriaalia ruokakasvatukseen. Valtaosa interventiokouluista aikoo jatkaa toimintaa myös seuraavana lukuvuonna.

Maistuva koulu -toimintaan sitoutuneissa kouluissa oppilaiden täysipainoisen koululounaan nauttiminen lisääntyi. Toiminnan myötä useampi oppilas myös koki saavansa osallistua kouluruokailun suunnitteluun entistä vahvemmin. Edullisia muutoksia havaittiin erityisesti niillä kouluilla, joissa toteutettiin ruokakasvatusta aktiivisimmin ja koko koulu sitoutui ruokakasvatuksen toteuttamiseen.

Millainen oli sitoutunut Maistuva koulu?

  • Rehtori oli aktiivisesti mukana ruokakasvatuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.
  • Koulun henkilökunta teki yhteistyötä ruokapalvelun työntekijöiden kanssa.
  • Koulun jokainen opettaja sitoutui yhdessä sovittuihin ”sääntöihin”.
  • Koulussa kehitettiin aktiivisilla toimilla kouluruokailua.
  • Koulussa järjestettiin omin voimin projekti tai tempaus, johon kaikki luokat osallistuivat.

Julkaisut

Maistuva koulu on saanut kiitettävän arvosanan THL:n toteuttamassa toimintamallien vertaisarvioinnissa (2021). Vertaisarvioinnin raportti on luettavissa julkari.fi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)-sivustolla.

”Maistuva koulu on kiitettävä toimintamalli, joka vastaa tarpeeseen ja jonka laajan materiaalin vaikuttavuus on tutkimuksen avulla todennettu. Sisältää ruokakasvatuksen seurantatyökalun, joka tukee HYTE-toimintaa. Toimintamallin pitkäaikainen seurantatieto puuttuu.”

Tiivistelmä toimintamallin arvioinnista

Tutkimustulokset on julkaistu avoimina artikkeleina kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa.

Laitinen AL, Antikainen A, Mikkonen S, Kähkönen K, Talvia S, Varjonen S, Paavola S, Karhunen L, Tilles-Tirkkonen T. Implementation of food education in school environments improves pupils’ eating patterns and social participation in school dining. Public Health Nutrition 2022;1-30. https://doi.org/10.1017/S1368980022002154 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Laitinen AL, Antikainen A, Mikkonen S, Kähkönen K, Talvia S, Varjonen S, Paavola S, Karhunen L, Tilles-Tirkkonen T. The “Tasty School” Model Is Feasible for Food Education in Primary Schools. Journal of Human Nutrition and Dietetics 2022;1-11. https://doi.org/10.1111/jhn.13071 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Katso alla olevalta videolta hankkeen päätösseminaarissa vuonna 2020 pidetty esitys alustavista tutkimustuloksista.

Katso myös


Jaa: