Meidän koulun näköinen ruokakasvatus
Jokainen luokka, tiimi ja koulu on erilainen. On tärkeää löytää kullekin työyhteisölle ja luokalle parhaiten toimivat tavat ja rutiinit. Aikuisten yhdessä rakentamat toimivat, hyvät puitteet ja rutiinit synnyttävät ruokailoa ja onnistumisia. On hyvä olla armollinen itselleen – kehitystyö vaatii aikaa. Aloittaa voi vaikka yhdellä pienellä muutoksella.
Keskustelkaa seuraavista teemoista johdattelukysymysten avulla ja sopikaa joukostanne sihteeri kirjaamaan keskustelun tärkeimmät huomiot muistiin. Tiivistäkää lopuksi yhteisesti sovitut pelisäännöt ”huoneentauluksi”, joka voi olla esillä henkilöstölle koko lukuvuoden.
Keskustelkaa ruokakasvatuksesta säännöllisesti myös koulutuksen jälkeen. Esimerkiksi opekokouksissa johtaja voi kysyä säännöllisesti, miten olette toteuttaneet ruokakasvatusta? Ruokakasvatustoiminnan suunnittelun tukena voi käyttää myös ruokakasvatuksen vuosikelloa. Ota myös talteen ruokakasvatuksen vuosikello PP-pohja, johon voi täyttää omia tavoitteita kuukausittain:
Missä me olemme hyviä?
Helpointa on lähteä liikkeelle siitä, mikä jo toimii omassa koulussa ja lisätä sitä!
- Mikä meillä toimii?
- Miten sitä voisi vahvistaa?
- Mitkä ovat meille tärkeimmät ruokarutiinit?
- Miten me pidämme niistä kiinni?
- Mikä meidän ruokailutilassamme on hyvää?
- Mitä olemme aina haaveilleet toteuttavamme?
- Milloin ruokahetken tunnelma on meillä parhaimmillaan?
- Mitkä asiat saavat sen aikaan?
- Mikä luo meillä ruokailoa?
- Miten sitä voitaisiin saada lisää arkipäiviin?
- Mitä arvostamme toinen toisissamme?
Yhteiset linjat ja arvot
Kun oman tiimin ja koulun yhteiset linjat ja arvot on mietitty, on helpompi luoda tavoitteita tukevia rutiineja ja toimintatapoja. Voitte tutustua esimerkkiruokailun tavoitteisiin ja käytäntöön. Kouluyhteisön omia ruokakasvatuslinjoja voi pohtia esim. seuraavien kysymysten kautta:
- Mihin perustamme toimintamme?
- Mitkä ovat meidän ruokakasvatuksemme tavoitteet?
- Keitä tavoitteiden toteuttaminen koskee?
- Mitä meille tarkoittaa ohjattu ruokailutilanne?
- Kuinka haluamme oppilaiden toimivan eri ruokailutilanteissa?
- Tietävätkö oppilaat, miten toivomme heidän toimivan?
- Osaammeko vastata oppilaiden ja huoltajien kysymyksiin?
- Mitä arvostamme ruokailutilanteissa?
- Ketkä ovat keskeisimmät ruokakasvatuskumppanimme?
- Toimimmeko kaikki yhdessä sovitulla tavalla ja samaan suuntaan?
- Olemmeko sopineet kaikista meille tärkeistä linjauksista ja rutiineista?
- Mitä työyhteisönä haluaisimme vielä kehittää?
Meidän talon pelisäännöt
Hyvä arki muodostuu rutiineista. Kun yhteiset pelisäännöt ja rutiinit on sovittu ja kirjattu esim. huoneentauluksi, kaikkien on helppo toimia – niin lasten, aikuisten kuin sijaistenkin.
- Miten eri ruokailutilanteet hoidetaan?
- Miten aloitetaan ja lopetetaan?
- Miten ruuan ottaminen on järjestetty?
- Mitä ovat hyvät pöytätavat ja miten niitä harjoitellaan?
- Miten oppilaita ohjataan ruokailutilanteissa? Miten oppilaille puhutaan?
- Miten kasvattajat puhuvat ruuasta ja omasta syömisestään?
- Miten puhutaan oppilaiden ruokailusta?
- Miten ja missä ruokailun pulmista puhutaan?