Uusia näkökulmia ruokakasvatukseen

Ruokakasvatus opetussuunnitelmassa

Ruokakasvatus voi muodostaa yhtenäisen oppimisjatkumon varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ruokakasvatus linkittyy kouluruokailun, laaja-alaisen osaamisen sekä eri oppiainesisältöjen tavoitteisiin (POPS 2016). Katso esimerkkejä monialaisista oppimiskokonaisuuksista.

Ruokakasvatus edistää laaja-alaisen osaamisen tavoitteita esimerkiksi näillä osa-alueilla:

  • Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) 
  • Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) 
  • Monilukutaito (L4) 
  • Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) 

Alakoulussa ruokakasvatuksen pedagogiikka voi toteutua kaikkien oppiaineiden sisällöissä. Ruokaan, syömiseen ja ravitsemukseen liittyviä asioita käsitellään erityisesti ympäristöopissa, mutta ruokateemoihin voi tutustua myös muissa aineissa. Abstrakteja asioita, kuten eettisiä näkökulmia tai taloutta, voidaan lähestyä ruuan avulla ja tehdä uudesta asiasta hieman konkreettisempaa ja hauskempaa. Kuin huomaamattaan ruokapuhe lisääntyy ja opettaja ohjaa sitä positiiviseksi omalla esimerkillään.

Ruokakasvatusta tukevat lisäksi valinnaiset kurssit, kerhotoiminta sekä aamu- ja iltapäivätoiminta. Myös kotitalousopetusta voidaan tarjota jo alakoulussa. 

Ruokakasvatus on osa alakoulun pedagogiikkaa

4. Missä kaikissa oppiaineissa olette käsitelleet ruokaan ja syömiseen liittyviä asioita?

Katso seuraava video (5 min) ruokakasvatuksen pedagogisista lähtökohdista.

Uusia näkökulmia ruokakasvatukseen 

Tutkimukset ovat osoittaneet, että tiedon jakaminen ja valistaminen eivät ole yksinään tehokkaita tapoja muuttaa terveyskäyttäytymistä. Perinteisen ravitsemuskasvatuksen rinnalle on viime vuosina noussut uusia menetelmiä ja viitekehyksiä, joita voidaan hyödyntää koulun ruokakasvatuksessa. Nämä menetelmät korostavat oppilaiden osallisuutta, tutkivaa oppimista sekä kokemusten jakamista. Lohdullista on se, että opettajan ei tarvitsekaan olla kaikkitietävä, vaan myös hän voi yhtyä pohdiskeluun oppilaiden kanssa.

Sen sijaan, että opitaan “oikeasta”, “hyvästä” tai “huonosta” ruuasta, harjoitellaankin oman kehon ja aistien kuuntelua sekä kokemusten sanoittamista itseä ja toisia arvostavassa ilmapiirissä.

Ruokatottumusten muuttamisessa on tärkeää sisäisen motivaation herättäminen: kun lapsi tai nuori kokee saavansa itse päättää, kykenevänsä sekä olevansa hyväksytty, on muutos mahdollinen. Vasta kun ihminen hyväksyy ja arvostaa itseään sellaisena kuin on, hän aidosti voi itse määrittää kulkunsa suunnan siitä eteenpäin.

Makukoulu 

Makukoulu on aistilähtöisen ruokakasvatuksen menetelmä, jonka avulla voidaan tutkitusti lisätä lasten ruokarohkeutta. Makukoulu perustuu ranskalaiseen Sapere-menetelmään, jossa ruokaan tutustutaan uteliaasti kaikkia aisteja käyttäen. Katso video (4 min), jossa keskustellaan Makukoulu-menetelmän hyödyistä. Ruukku ry on laatinut oman oppaan alakoulun Makukoulu-tunneille.

Lisää ohjevideoita Makukoulu-menetelmästä löytyy Ruokatutkan OpeTubesta.

Hyvän Olon Eväät

Hyvän Olon Eväät on Itä-Suomen yliopistossa kehitetty alakoulun ruokakasvatusmalli, jonka avulla tuotetaan ruokailoa sekä edistetään tasapainoisia ruokailutottumuksia, kuten säännöllistä ateriarytmiä ja kasvisten käyttöä, opetetaan kuuntelemaan kehon tuntemuksia sekä vahvistetaan itsetuntoa ja tervettä kehonkuvaa. Malli hyödyntää itsemääräämisteoriaa terveyden edistämisen teoreettisena viitekehyksenä ja pohjautuu Terveyttä kaiken kokoisena -lähestymistapaan ja Syömisen taito -malliin, josta kerrotaan lisää hieman myöhemmin.

Maistuvan koulun ideapankkiin on koottu Hyvän Olon Eväät -mallin tehtäviä. Aineisto on saatavilla kokonaisuudessaan myös täältä.

Tietoinen syöminen

Pieni lapsi on taitava säätelemään syömistään oman kehon tuntemusten mukaisesti, mutta iän myötä ympäristön vaikutus vahvistuu lapsen syömiskäyttäytymisen säätelijänä. Tietoinen syöminen on hyväksyvää ja sallivaa läsnäoloa syömistilanteessa. Se on taito, joka voi auttaa syömisen sisäisessä säätelyssä ja auttaa tunnistamaan kehon viestejä, kuten nälän- ja kylläisyyden tunnetta.

Tietoisen syömisen harjoitukset kehittävät sallivaa ja joustavaa suhdetta ruokaan. Suomalaisessa pro gradu -työssä havaittiin, että nelosluokkalaisilla tehdyt tietoisen syömisen harjoitukset voivat vaikuttaa ruokaan liittyviin asenteisiin, erityisesti tytöillä. Maistuvan koulun ideapankkiin on koottu tässä tutkimuksessa kehitettyjä NAM-harjoitusohjelman tehtäviä. Tietoisen syömisen harjoitukset ovat myös kiinnostava tapa tutustua aistikokemuksiin, omaan kehoon ja sen toimintaan.

Kirjoja aiheesta:
Tietoinen syöminen, Jan Chozen Bays, 2011
Superhyvää keholle – Tee rauha ruoan kanssa, Leena Putkonen, 2019

Ruokasuhde 

Ruokasuhteella tarkoitetaan henkilökohtaista suhdetta ruokaan ja syömiseen. Ruokasuhteella on monenlaisia ulottuvuuksia ja se muokkautuu koko elämämme ajan. Talvia & Anglé ovat kehittäneet ruokasuhteen pedagogista viitekehystä tueksi ja työkaluksi ruokakasvatukseen (2018). Viitekehys auttaa lisäämään ymmärrystä syömisestä monitasoisena ilmiönä. Sen avulla voidaan ottaa etäisyyttä kulttuurissamme vallalla olevaan ajatukseen yksilön oikeista ja vääristä valinnoista, jossa on paljon moraalisia latauksia. Viitekehyksen avulla syömistä tarkastellaan uteliaasti, rohkeasti, rehellisesti, hyväksyvästi ja armollisesti, niin omaa kuin toistenkin. Lue lisää ruokasuhteesta KEHUVA-hankkeen sivuilta tai Sosiaalilääketieteen Aikakauslehden artikkelista.

KEHUVA-hankkeen verkkokoulutuksessa voit tutustua tarkemmin KEHUVA-työotteeseen ja sen toiminnallisiin menetelmiin, joiden avulla nuorten tasapainoista ja terveyttä edistävää suhtautumista omaan kehoon ja syömiseen voidaan vahvistaa.

Ruokataju

Ruokataju on melko uusi ruokakasvatuksen käsite, jonka avulla tiedostetaan ruokavalintojen moninaisuutta ja monimutkaisuutta. Ruokataju on omakohtaista ymmärrystä ruokavalinnoista sekä kykyä hahmottaa syömisen sosiaalisia, kulttuurisia ja arkisia merkityksiä. Se on tilannekohtaista ymmärrystä siitä, millaisia monitahoisia ilmiöitä ruokavalintoihin liittyy. Kyse ei ole pelkästään yksilön omista valinnoista, vaan ruokataju on myös tietoisuutta siitä, että omilla valinnoilla on laajempi merkitys. Lisäksi se on osa laajempaa käsitteellistä jatkumoa (lukutaito, terveyslukutaito, terveystaju, ruokalukutaito, materiaalitaju, jaettu ruokataju).

Ruokatajussa korostetaan, että ei ole vain yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä valintoja. Olemassa olevaa tietoa on osattava joustavasti soveltaa arjen muuttuvissa tilanteissa. Ruokataju on arkista ongelmanratkaisua ja kykyä kompromisseihin.

Ruokatajua syntyy itse tekemällä ja kokemalla. Pelkästään tietoa tarjoamalla ei voi muuttaa arkisia rutiineja, vaan esimerkiksi ruuanlaitto kotona lisää ruokatajua. Ruokataju ei ole pysyvä lista tietoja ja taitoja, vaan se muuttuu ja kehittyy ajan myötä. Muutokset arkisissa tottumuksissa tapahtuvat hitaasti, minkä ymmärtäminen vaatii joustavuutta ja sallivuutta. Parhaimmillaan ruokataju kehittyy ilon kautta. Tutustu käytännön vinkkeihin Opetushallituksen materiaaleista.

Syömisen taito

Hyvinvointia tukevan ruokasuhteen ytimessä on syömisen taito. Amerikkalainen ravitsemusterapeutti Ellyn Satter on kehittänyt mallin, joka kuvaa syömisen taitoa. Mallin mukaan syömisen taito koostuu neljästä osa-alueesta: syömiseen liittyvät asenteet, ruuan hyväksyntä, syömisen sisäinen säätely ja syömistilanteiden hallinta. Syömisen taidolle on ominaista positiivinen, joustava ja rento suhtautuminen syömiseen, sekä monipuolisesti erilaisten ruokien hyväksyminen ja niistä nauttiminen. Myös nälän ja kylläisyyden tunteiden tunnistaminen ja niiden mukaan syöminen sekä kyky huolehtia riittävästä ja säännöllisestä syömisestä ja ateriarytmistä kuuluvat syömisen taitoon.

Vaikka syömisen taito -malli ei määrittele tarkemmin, mitä syödä, tutkimukset ovat osoittaneet, että syömisen taito on yhteydessä ruokavalion parempaan ravitsemuslaatuun. Syömisen taito -malli tarjoaa siten uudenlaisen lähestymistavan edistää hyvinvointia tukevia ruokailutottumuksia kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla.  

Syömisen taitoa on

  • suhtautua syömiseen myönteisesti ja joustavasti
  • nauttia monenlaisten, myös uusien, ruokien syömisestä
  • syödä nälän ja kylläisyyden tunteiden mukaisesti
  • keskittyä syömiseen
  • syödä säännöllisesti.

Ruokakasvatus monikulttuurisessa luokassa

Oppilaiden vaihtelevat kieli- ja kulttuuritaustat näkyvät usein oppilaiden ruokailutottumuksissa, ja ne on tärkeä huomioida koulussa toteutetussa ruokakasvatuksessa. Kulttuuriset tekijät vaikuttavat syömiseen vahvastikin, eikä ole syytä olettaa suomalaisen ruuan ja ruokakulttuurin olevan kaikille tuttuja. Kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden huomioivasta ruokakasvatuksesta voit lukea lisää Ruokakasvatusta monikulttuurisessa koulussa -osiostamme, josta löydät myös linkkejä valmiisiin materiaaleihin ja toimintaideoihin.

5. Valitse seuraavaksi ideapankista kaksi ideaa, jotka voisit toteuttaa käytännössä. Perustele, miksi valitsit juuri nämä kaksi ideaa.

Siirry seuraavaan osioon: Viihtyisä ja sujuva kouluruokailu


Jaa: