Vaikuttava ruokakasvatus

Minkälaisesta ruokakasvatuksesta on tutkimusten mukaan eniten hyötyä?

Vaikuttavia tapoja tehdä ruokakasvatusta

1. Ruokapuuhat, ruuan kasvattaminen ja ruuanlaitto

Ruokapuuhat, kuten kasvisten kasvattaminen ja kokkaaminen ovat konkreettisia tapoja opettaa ruuasta. Kokemuksellinen oppiminen on monelle lapselle pelkkiä tietosisältöjä hyödyllisempää.

2. Ruuan alkulähteille menevä opetus

Ruuan alkulähteille meneminen tarjoaa monipuolisemman ja innostavamman oppimisympäristön kuin vain luokkahuoneessa tapahtuva opetus. Esimerkiksi maatiloille jalkautuvan ruokakasvatuksen on osoitettu olevan vaikuttavaa.

3. Ruokakasvatusta edistävät hankkeet ja valmiit materiaalit

Koulu tavoittaa melkein jokaisen lapsen useamman vuoden ajan, minkä takia se on erinomainen ympäristö toteuttaa ruokakasvatusta. Kouluissa on toteutettu erilaisia hankkeita, joiden myötä oppilaat ovat esimerkiksi syöneet paremmin aamupalaa.

4. Aistilähtöisyys

Sapere eli aistilähtöinen ruokakasvatus on havaittu vaikuttavaksi menetelmäksi. Eri aistien avulla ruokaa tutustuminen, uteliaisuuden herättäminen ja ruoka-aineisiin tutustuminen myös ruokailutilanteiden ulkopuolella voi tutkimusten mukaan lisätä lasten ruokarohkeutta.

3. Minkälainen ruokakasvatus toimii oman kokemuksesi mukaan parhaiten?

Katso seuraavaa video (2 min) tutkitusti vaikuttavista tavoista toteuttaa ruokakasvatusta. 

Tutkitusti toimivia menetelmiä

Maistuva koulu pohjautuu teoreettiseen viitekehykseen, opetussuunnitelman perusteisiin (2016) sekä Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositukseen (2017). Toimintamallin kehittämisessä on hyödynnetty laajasti jo olemassa olevia tutkitusti toimivia ruokakasvatuksen menetelmiä sovellettuna eri ikäluokille ja laajasti koulun toimintakulttuuriin.  

Ruoka on läheinen ja konkreettinen asia oppilaiden elämässä. Maistuvassa koulussa korostetaan oppilaiden osallisuutta, omakohtaista kokemusta sekä kokemusten jakamista, sanoittamista ja vuorovaikutusta muiden oppilaiden sekä koulun henkilöstön kanssa. 

Koulussa ruokaa voidaan lähestyä hyvin monella tapaa – eri oppiaineiden sisällä ja välillä (ilmiöoppiminen ja laaja-alaisen osaamisen kehittyminen) sekä koulun muussa toiminnassa, kuten kouluruokailussa, iltapäiväkerhossa, tapahtuma- ja teemapäivinä. Maistuva koulu tarjoaa useita tapoja toteuttaa ruokakasvatusta kouluarjessa. 

Hyödynnetyt menetelmät

Keskeisimmät Maistuvassa koulussa hyödynnetyt ruokakasvatusmenetelmät ovat: 

  • Makukoulu (Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry) 
  • Hyvän Olon Eväät (Itä-Suomen yliopisto) 
  • Nam! -nauti, aisti ja maista: tietoisen syömisen harjoitusohjelma alakoulussa (Itä-Suomen yliopisto)
  • Hyvinvointioppimiseen ja kehomyönteisyyteen liittyvät näkökulmat

Näitä ja muita näkökulmia kuvaillaan tarkemmin seuraavassa osiossa. Lisäksi Maistuvan koulun ideapankkiin on koottu eri toimijoiden ja opettajien itsensä laatimia, hyväksi havaittuja ruokakasvatusaineistoja. 

Näin voit edistää ruokakasvatusta omassa koulussasi

Ruokakasvatus on vaikuttavaa silloin, kun sitä tehdään tavoitteellisesti. Ruokailun ja ruokakasvatuksen nykytilan arviointi on maksuton työkalu arviointiin, seurantaan ja näkyväksi tekemiseen niin yksikkö- kuin kuntatasolla. Oman koulun tekemisen tavan säännöllinen arviointi moniammatillisella porukalla ryhdittää ruokakasvatuksen suunnittelua ja auttaa tunnistamaan vaikuttamisen paikat. Maistuvan koulun ideapankki ja vuosikello tarjoavat konkreettista tukea ruokakasvatuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Katso esittelyvideo (3 min) Ruokailun ja ruokakasvatuksen nykytilan arvioinnista.

kokoa porukka, arvioikaa yhdessä nykytila, valitkaa sopivat teemat ja ideakortit, päivittäkää tietonne verkkokoulutuksella, toista säännöllisin väliajoin. Tuloksena koulu, jossa opitaan ja innostutaan ruuasta

Maistuvan koulun 10 tavoitetta

Ruokakasvatus muodostaa jatkumon varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Maistuvan koulun ohjaama ruokakasvatus tähtää siihen, että yläkouluun siirtyessä oppilas:

  1. Osaa koota täysipainoisen aterian sekä valita tai valmistaa terveellisen välipalan.
  2. Omaa hyvät pöytätavat ja ottaa muut huomioon.
  3. Arvostaa kouluruokaa ja tietää, miten kouluruokailuun voi vaikuttaa.
  4. Iloitsee ruuasta ja ruokailusta yhdessä muiden kanssa.
  5. Keskittyy syömiseen ja suhtautuu uteliaasti ruokaan käyttäen kaikkia aisteja.
  6. Tietää, miten ruoka vaikuttaa omaan terveyteen ja hyvinvointiin.
  7. Kunnioittaa omaa ja toisen kehoa arvostaen.
  8. Tietää, mistä ruoka tulee.
  9. Tunnistaa suomalaisen ruokakulttuurin erityispiirteet.
  10. Osaa kuvailla kestäviä ruokavalintoja.

Siirry seuraavaan osioon: Uusia näkökulmia ruokakasvatukseen


Jaa: