Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS 2016) tunnistaa kouluruokailun osaksi koulun toimintaa ja ruokakasvatusta. Kouluruokailun kautta ruokakasvatus onkin ollut jo kauan konkreettinen osa kouluarkea, sillä kaikille oppilaille tarjotulla maksuttomalla kouluruokailulla on kunniakas, yli seitsenkymmenvuotinen historia. Oppivelvollisuuden aikana oppilaalle tarjotaan noin 2500 ateriaa. Ruokailuhetket ovat toistuvia, päivittäisiä tapahtumia, mikä vaikuttaa tapojen ja tottumusten muodostumiseen. Ei ole yhdentekevää, mitä on tarjolla, millaisiin valintoihin kannustetaan, tai millainen tunnelma ja asenneilmapiiri ruokailutilanteissa vallitsee.
Kouluruokailusuosituksen mukaisesti kouluruokailulle tulisi varata päivittäin aikaa vähintään 30 minuuttia. Perusopetuksen tuntijaon logiikalla kouluruokailulle annettava aika vastaa noin 2,5 vuosiviikkotuntia (190 x 0,5 / 38). Sitä voidaan siis ajankäytöllisesti verrata 1. ja 2. -luokilla A1-kieleen, uskontoon, musiikkiin tai kuvataiteeseen, joita kutakin opetetaan kaksi vuosiviikkotuntia.
Nykyisen opetussuunnitelman mukaan kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Tärkeän virkistystehtävän lisäksi ruokahetkillä todetaan edistettävän kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita.
Katso seuraava video (3 min) alakoulun kouluruokailusta.
6. Minkälaisia pedagogisia tavoitteita kouluruokailulle on koulussasi asetettu? Kuinka oppituntien sisällöt tukevat tavoitteiden saavuttamista? Millä tavoin kouluruokailu näyttäytyy oppimisympäristönä?
Tässä on muutamia ideoita kouluruokailun hyödyntämiseen pedagogisena toimintana ja yhdistäen oppitunneille:
- Minä onnistun koululounaalla! (nro 67)
- Kouluruokailun pelisäännöt (nro 38)
- Puhetta ruuasta ja ruuan äärellä (nro 96)
- Koululounas ja lautasmalli (nro 28)
- Kouluruokaa kaikille aisteille (nro 35)
- Oppilaiden kouluruokatyöpaja (nro 91)
- Päivän ruokalista (nro 204)
Arkipäivän oppimisympäristö
Kouluruokailu on erinomainen arkipäivän oppimisalusta, jossa voidaan harjoitella hyvinvointia edistäviä ja kestäviä ruokavalintoja – tavalla, joka on tehty lapsille ja nuorille helpoksi ja konkreettiseksi.
Kouluruokailussa voi oppia syömään ruokia, joita ei kotona tarjota. Koulussa voi maistaa paitsi perinteisiä suomalaisia ruokia, myös maailman makuja ja esimerkiksi uusia kasvisruokia. Kouluruokailu on toki myös tärkeä lepotauko oppilaille ja vapaata aikaa kavereiden kanssa. Kouluruokailu lisää koulun yhteisöllisyyttä.
Kouluruokailu on vaikuttavaa lasten terveyden edistämistä, joka kaventaa terveyseroja ja lisää terveystasa-arvoa ja jokaisen lapsen mahdollisuuksia koulussa jaksamiseen, pärjäämiseen ja hyvään elämään. Voit tutustua kouluruokailun historiaan tästä. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Suositus on, että opettaja ruokailee yhdessä oppilaiden kanssa. Samalla voidaan keskustella paitsi ruuasta, myös vapaasti muista aiheista, mikä mahdollistaa erilailla oppilaisiin tutustumisen. Kouluruokailu saattaa olla lapselle tai nuorelle ainoa hetki, jolloin hän ruokailee yhdessä muiden kanssa.
Tästä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) voit käydä katsomassa oman kuntasi kouluruokailuun liittyviä tuloksia kouluterveyskyselystä.
Katso Valtion ravitsemusneuvottelukunnan video (9 min) kouluruokailusuosituksesta.
Lue blogikirjoitus Maistuva koulu -tutkimuksen tuloksista, jotka kuvailevat opettajien näkökulmia koulun ruokailuhetkistä.
7. Minkälaiseksi itse koet kouluruokailutilanteen? Minkälainen ruokakasvattaja koulun ruokahetkissä olet? Miten kouluruokailua on kehitetty teidän koulussanne?