Ruokakasvatus?

Mitä ruokakasvatus on?

Ruokakasvatus on puhetta, toimintaa ja ajatuksien jakamista ruuasta ja ruuan äärellä. Ruokakasvatuksen voidaan laajasti ymmärtää olevan kaikkea ruokaan tai syömiseen liittyvää opetusta, neuvontaa, ohjausta ja viestintää.

Koulussa ruokakasvatukselliset opetussisällöt näkyvät eri oppiaineissa ja kouluruokailussa. Ruokakasvatusta on myös kouluympäristön (esim. ruokailutila, koulupuutarha, kioski) muokkaaminen sellaiseksi, että se tukee oppilaiden ruokaosaamista sekä kannustaa syömään ja juomaan hyvin. Oman koulun kulttuuria voidaan kehittää niin, että oppilaat pääsevät osallistumaan kouluruokailun ja tapahtumien suunnitteluun. Koulujen ruokakasvatusta ohjaavat opetussuunnitelman perusteiden linjaukset ja kouluruokailusuositus. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Ruoka on kiinnostava ilmiö

Ruokakasvatus tarjoaa oppilaille tietoa ja kokemuksia mm. ruuan alkuperästä, kehon viesteistä, ruokakulttuurista, kehopositiivisuudesta, ruokien ominaisuuksista sekä kestävistä ja terveellisistä ruokavalinnoista.

Ruoka on mielenkiintoinen ja ehtymätön tutkimuskohde, jota voidaan käsitellä monesta eri näkökulmasta. Ruoka-asiat nivoutuvat kaikkiin oppiaineisiin, erityisesti ympäristöoppiin ja kotitalouteen. Ruokaan liittyy kiehtovia ilmiöitä ja on hyvä aihe myös monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin.

Kun oppilaat innostuvat ja oppivat ruuasta, heille kasvaa myönteinen ja tasapainoinen suhde itseensä ja ruokaan, mikä edistää terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tiedetään, että lapsuudessa opitut tottumukset ja taidot säilyvät pitkälle aikuisuuteen. Ei siis ole yhdentekevää, minkälaisia ruokataitoja koulussa opitaan!

Katso esimerkki ruokakasvatuksen vuosisuunnitelmasta.

Ruokakasvatuksen 10 tavoitetta

Ruokakasvatus muodostaa jatkumon varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Maistuvassa koulussa ruokakasvatus tähtää siihen, että yläkouluun siirtyessä oppilas:

  1. Osaa koota täysipainoisen aterian sekä valita tai valmistaa ravitsevan välipalan.
  2. Omaa hyvät pöytätavat ja ottaa muut huomioon.
  3. Arvostaa kouluruokaa ja tietää, miten kouluruokailuun voi vaikuttaa.
  4. Iloitsee ruuasta yhdessä muiden kanssa.
  5. Keskittyy syömiseen ja suhtautuu uteliaasti ruokaan käyttäen kaikkia aisteja.
  6. Tietää, miten ruoka vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja terveyteen.
  7. Kunnioittaa omaa ja toisen kehoa.
  8. Tietää, mistä ruoka tulee.
  9. Tunnistaa suomalaisen ruokakulttuurin erityispiirteet.
  10. Osaa arvioida kestäviä ruokavalintoja.

Koululaisen ravitsemus – opettajan ABC

Olemme koonneet sivuille myös tietopaketin koululaisten ravitsemuksesta. Sisältö on tarkoitettu taustatiedoksi opettajalle. Vastaamme yleisimpiin opettajien meille esittämiin koululaisen ravitsemusta koskeviin kysymyksiin. Lisäksi löydät ideoita, kuinka käsitellä aiheita eri-ikäisten oppilaiden opetuksessa.

Ruokakasvatus monikulttuurisessa koulussa

Oppilaiden vaihtelevat kieli- ja kulttuuritaustat näkyvät usein oppilaiden ruokailutottumuksissa, ja ne on tärkeä huomioida koulussa toteutetussa ruokakasvatuksessa. Kulttuuriset tekijät vaikuttavat syömiseen vahvastikin, eikä ole syytä olettaa suomalaisen ruuan ja ruokakulttuurin olevan kaikille tuttuja. Tutustu monikulttuurisen ruokakasvatuksen osioon, josta löydät lisätietoa, toimintaideoita ja uusia materiaaleja monikulttuurisen ruokakasvatuksen tueksi.

Katso myös


Jaa: