Oppilas ei syö – mitä teen?

Toistuvasti lounaan väliin jättävä oppilas ei usein jaksa opiskella koulussa, ja nälkä saattaa näkyä vetämättömyytenä tai keskittymiskyvyn puutteena. Syömättömyydelle voi olla monenlaisia syitä, ja osa niistä ei välttämättä liity lainkaan itse ruokaan tai lapsen nälkään tai kylläisyyteen. Erityisesti toisesta maasta Suomeen muuttaneen oppilaan kohdalla taustalla saattaa olla monenlaisia tekijöitä. Muutto ja koulun aloitus aivan uudessa ympäristössä on iso asia, mikä voi heijastua esimerkiksi syömättömyytenä. Jos oppilas ei lainkaan syö koulussa, on hyvä, että opettajan hälytyskellot soivat. Asiaa on tärkeä käsitellä oppilashuoltotyöryhmässä ja ohjataan oppilas huoltajineen kouluterveydenhoitajalle.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet:

Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen ja terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhoitajan sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta.

Syömättömyyden taustalla voi olla esimerkiksi perheen ateriarytmiin tai huoltajan tietämykseen liittyviä asioita, joita kannattaa selvittää. Taustalla saattaa olla myös psyykkisiä tai sosiaaliseen tilanteeseen liittyviä syitä, joten on hyvä huomioida etteivät alla olevat käytännön kysymykset johda ratkaisun löytymiseen kaikkien oppilaiden kohdalla.

Keskusteluissa huoltajien kanssa kannattaa ottaa selvää mm. seuraavista:

  • Millainen on huoltajan asenne kouluruokaa kohtaan? Tietääkö kotiväki, mitä ruokaa koulussa on tarjolla? Huoltajan asenne ruokaan heijastuu myös oppilaaseen. Kotona lasta saatetaan kehottaa välttämään syömistä, jos ei ole tarkkaa tietoa, onko ruoka perheen ruokavalion mukainen (esim. sianlihan välttäminen).
  • Millainen on perheen ateriarytmi? Osassa perheistä voidaan tarjota lämmin ruoka heti koulupäivän jälkeen. Oppilas ei välttämättä syö koulussa, jos tietää saavansa toisen lounaan koulun jälkeen, mutta tällöin hän ei usein jaksa iltapäivän oppitunneilla.
  • Minkälaisia välipaloja lapselle tarjotaan ja milloin? Paikataanko makeilla herkuilla syömättä jääneitä aterioita? Onko lapsella mahdollisuus syödä kunnon aamupala kouluaamuina ja kannustetaanko lasta siihen kotona?
  • Liittyykö syömättömyys perheessä toteutettavaan paastoon? Onko lapsi riittävän vanha paastoamaan tai heijastuuko paasto koulussa jaksamiseen?

Kuvalliset materiaalit kouluruuasta, ateriarytmistä ja monipuolisista välipaloista auttavat keskusteluissa huoltajien kanssa. Voit käyttää apunasi alla olevia kuvia, jotka löydät materiaalisivuiltamme. Kuvat on saatavilla myös englanniksi ja ruotsiksi ja kouluruokaesite lisäksi yli kymmenellä eri kielellä.

Lisää vinkkejä ja materiaaleja kouluruokailun tutuksi tekemiseen löydät sivulta Kouluruokailu tutuksi.

Kurkkaa webinaaritallenne:

Päiväkoti- ja kouluruoka – mikä avuksi jos ei maistu? (14.9.2022)

Miksi ruoka ei aina maistu? Mitä voit asialle tehdä varhaiskasvatuksessa, koulussa, kotona tai ruokapalveluissa?

Ideoita opetukseen

Seuravien ideakorttien avulla kannustetaan oppilaita monipuoliseen syömiseen:

Lue lisää:

Oppilaan perheeseen ja kulttuuriin tutustuminen

Kulttuurien huomioiminen opetuksessa

Kouluruokailu tutuksi

Opitaan suomea ruuan avulla (S2-tehtävät)


Jaa: