Maistuva koulu -tutkimus: terveellinen koululounas ei aina toteudu
TIEDOTE 28.2.2020
Alakoulussa suurimmalla osalla lapsista on vaikeuksia koota tarjottimelleen monipuolinen, terveellinen lounaskokonaisuus, selvisi Maistuva koulu -tutkimuksen kyselyssä syksyllä 2019.
Tutkimus selvittää voiko lasten ruokatottumuksiin vaikuttaa ruokakasvatuksen avulla. Koululounaaseen liittyvien kysymysten lisäksi tutkitaan esimerkiksi lasten innokkuutta kokeilla uusia ruokia ja kasvisten maistuvuutta sekä tyytyväisyyttä omaan kehoon. Myös opettajien suhtautumista ruokakasvatuksen toteuttamiseen selvitetään.
Tutkimuksessa on mukana 29 alakoulua Etelä- ja Itä-Suomesta, ja lähes 3000 oppilasta ja yli 200 opettajaa vastasi kyselyihin. Puolet kouluista toteuttaa tämän lukuvuoden ajan Maistuva koulu -konseptin mukaista ruokakasvatusta, puolet on verrokkikouluja.
Koululounas on monipuolisen aterian esimerkki
Tutkija Aija Laitinen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että vain alle 2 prosenttia koululaisista söi koululounaalla täysipainoisen aterian kaikki osat eli pääruuan lisäkkeineen, salaatin ja salaatinkastikkeen, leivän ja levitteen sekä maitojuoman. Usein levite jää pois leivältä tai öljykastike unohtuu salaatista, ja silloin jää pehmeän rasvan osuus ruokavaliossa kovin niukaksi. Pehmeitä rasvoja tarvitaan kasvuun ja kehitykseen, jokaisen solun rakenteisiin. Erityisen tärkeää pehmeä rasva on hermostolle ja aivoille.
Ilahduttavaa on, että suuri osa tutkimuskoulujen oppilaista kuitenkin koki koululounaan jokseenkin miellyttäväksi hetkeksi
Aija Laitinen
”Kouluruoka on koululaisille esimerkki terveellisestä ateriasta. On tärkeää, että lounas maistuu ja ruokailutilanne on miellyttävä sosiaalinen tapahtuma. Monissa kouluissa ruokailutilanteen kohentaminen on parantanut ruuan maistumista ja lounaan viihtyisyyttä. Esimerkiksi salaattiainesten tarjoaminen sekoittamatta eri astioista lisää salaatin syömistä. Tällaisten pienten uudistusten toteuttaminen vaatii yhteistyötä opetus- ja ruokapalveluhenkilökunnan kesken. Omien yhteistyömallien rakentaminen kouluilla onkin ensiarvoisen tärkeää”, Laitinen toteaa.
”Ilahduttavaa on, että suuri osa tutkimuskoulujen oppilaista kuitenkin koki koululounaan jokseenkin miellyttäväksi hetkeksi.”
Maistuva koulu -nettisivu auttaa opettajia
Maistuva koulu -mallia on ollut suunnittelemassa lisäksi Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry, jonka toiminnanjohtaja Silja Varjonen kertoo, että ruokakasvatus kuuluu perusopetuksen opetussuunnitelmaan sekä kouluruokailusuositukseen, mutta sen toteuttamistapoja ei ole tarkemmin määritelty. Maistuva koulu vastaa haasteeseen tarjoamalla opettajien vapaaseen käyttöön nettisivuston, jolta löytyvät selkeästi luokiteltuina ruokakasvatukseen sopivat materiaalit ja ideat oppitunneille sekä kouluruokailun kehittämiseen. Lisäksi opettajille on tarjolla verkkokoulutus ruokakasvatuksesta.
”Tutkimuskoulut ovat toteuttaneet ruokakasvatusta Maistuva koulu -mallin pohjalta monin tavoin syyslukukauden aikana. Kouluruokailun kehittämisen lisäksi kouluissa on järjestetty teemaviikkoja niin terveellisistä elintavoista kuin ruokahävikistä, lisäksi on tutustuttu ruuan reitteihin. Jotkut koulut ovat päässeet retkeilemään maatiloille, joillain kouluilla on käynyt ruuan tuottajia vierailulla”, Varjonen luettelee.
Jokainen kouluruokailuun ja ruokakasvatukseen käytetty sentti hyödyttää lasten hyvinvointia
Silja Varjonen
Hän muistuttaa kuntapäättäjille, että jokainen kouluruokailuun ja ruokakasvatukseen käytetty sentti hyödyttää lasten hyvinvointia. Ruokakasvatuksen avulla saadaan tutkitusti lapset syömään monipuolisemmin ja terveellisemmin, mikä heijastuu aikuisuuteen saakka.
Maistuva koulu -hanketta rahoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahasta 2018-2020.
Lisätietoa
Aija Laitinen
projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto
p. 040 417 4194, sähköposti aija.laitinen@uef.fi
Silja Varjonen
toiminnanjohtaja Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry
p. 040 526 8475, sähköposti silja.varjonen@ruukku.org