Maistamassa maailman parasta kouluruokaa

Aurinkoisena huhtikuun päivänä juuri ennen pääsiäistä Kouluruokailuverkosto (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) matkasi tutustumaan hyvästä kouluruokailustaan kuuluisaan turkulaiseen Cygnaeuksen kouluun. Vanhan, arvokkaan koulurakennuksen pääovella meitä on vastassa rehtori Nicke Wulff. Hän luotsaa meidät kohti ruokasalia moikkaillen samalla ulos kirmaavia oppilaitaan. – Kaikki luulevat, että me teemme täällä jotain erityistä tai että meillä on jotenkin enemmän rahaa käytettävissä kouluruokaan, mutta kumpikaan luulo ei pidä paikkaansa, Wulff kertoo.

Ruokasali on kellarikerroksessa. Se koostuu kolmesta tilasta, jotka muutama vuosi sitten remontoitiin viihtyisiksi. Tila on kuitenkin rajallinen ja tungosta voi syntyä linjaston luona, mutta oppilaat toimivat rauhallisesti. Liitutaululle on kirjoitettu kaunokirjoituksella viikon menu. Päivän ruoka on broilerikiusaus, joka tuoksuu herkullisesti. Linjastossa on tarjolla myös salaattia ja raastetta, lisäksi saa näkkileipää ja maitoa tai piimää eli kyseessä on tavallinen suomalainen koululounas. Näkkileivän päälle tipautetaan Foodduck-annostelijasta kasvirasvalevitettä. Pippuria ja muita mausteita voi halutessaan lisätä itse ja sivupöydällä on kasvamassa ufon näköisissä Plantui-laitteissa yrttejä, joita myös saa napsia ruuan mausteeksi heti, kun ne kasvavat tarpeeksi.
Ruuasta maistaa, että se on rakkaudella tehty, kiusaus tuntuu aivan kotiruualta.
Cygnaeuksen koulun ruokapalvelua hoitaa Turun palveluliikelaitos Arkea kahden työntekijän voimin valmistuskeittiössä. Ruuasta maistaa, että se on rakkaudella tehty, kiusaus tuntuu aivan kotiruualta. Rehtori pitää keittiötä koulun sydämenä, niinpä hän aloittaa jokaisen työpäivänsä pistäytymällä tervehtimässä Evaa ja Dania, jotka ahkeroivat lounaan valmistuksen parissa. Wulffin mielestä myös opettajien tulee osata arvostaa kouluruokaa ja ruokailla yhdessä oppilaiden kanssa. Opettajat myös kannustavat lapsia maistamaan uusia makuja.

Koulussa lapset syövät hyvin, sen emäntä näkee ruuan menekistä ja vähäisestä biojätteen määrästä. Isommat oppilaat auttavat ruokasalin töissä ja tiskissä pareittain viikon vuorollaan.
– Siinä tulee keittiötyö tutuksi, ja on ollut kiva huomata, että se on oppilaiden mielestä tärkeä tehtävä. Osallistuminen lisää keittiön ja koko kouluruokailun arvostusta, Wulff toteaa.
Lasten vanhemmat koulu kutsuu kouluravintolaan sekä äitienpäivän että isänpäivän aamuna. Tapa alkoi kokeilusta, joka osoittautui niin suosituksi, että sitä on jatkettu.
Ei kannata vatvoa asioita, joihin emme voi täällä koulussa vaikuttaa. Pitää keskittyä niihin, joita voimme kohentaa.
– Kannattaa kokeilla erilaisia ideoita, liian usein meillä on tapana jämähtää vanhoihin rutiineihin ja sanoa, että ei ole mahdollista. Moni asia on vain järjestelykysymys, Wulff väittää. Koulussa on esimerkiksi tapana, että lapset ja vanhemmat vaihtavat kännykkäkuvia lounaastaan.
Rehtori jakaa tietoa kouluruokaan liittyvistä asioista ja tapahtumista vanhemmille mahdollisimman usein. Hänestä on hämmästyttävää, että nykypäivänäkin vanhemmilla saattaa olla ennakkoluuloja kouluruokaa kohtaan. Ennakkoluulot hälvenevät tiedottamalla, ja tiedottamisen pitää olla jatkuvaa. Myös se auttaa, kun saadaan vanhemmat koululle maistamaan ruokaa, vaikkapa isänpäiväaamuna.
– Ei kannata vatvoa asioita, joihin emme voi täällä koulussa vaikuttaa. Pitää keskittyä niihin, joita voimme kohentaa. Me lähdimme miettimään ruokailutilanteen viihtyisyyttä. Kouluravintola remontoitiin mukavan näköiseksi ja jokainen oppilas saa heti ensimmäisellä luokalla osallistua ruokasalin koristeluun. Myös kiireisestä ruokailusta on täysin mahdollista luopua. Olemme järjestäneet ajankäytön niin, että kaikilla on tarpeeksi aikaa syömiseen, sanoo Nicke Wulff, joka tietää syövänsä maailman parasta kouluruokaa jokaisena työpäivänään.
Teksti Soili Soisalo, tiedottaja, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry