Ruokahävikki on ensisijaisesti aikuisten asia

Ensi viikolla vietetään hävikkiviikkoa. Aihe on tärkeä, ja se näkyy varmasti monissa kouluissa.

Varsinkin pienten lasten kohdalla on hyvä muistaa, että lapset vasta harjoittelevat ruuan ottamista ja omien nälkä- ja kylläisyysviestien tulkitsemista. Onhan siinä meillä monilla aikuisillakin vielä opittavaa!

Monet kouluruuista voivat olla myös lapsille vieraita. Jonkun kotona ei ole ikinä syöty papuja tai toinen ei etukäteen tiedä, miltä kiusaus maistuu.

Siksi hävikin vähentämisen nimissä ei kannata liikaa tuijottaa koululaisten lautashävikkiä.

Tärkeämpää on, että lapset uskaltavat ottaa edes vähän lautaselle maistettavaksi, vaikka eivät söisikään lautasta puhtaaksi. Olemme kuulleet, että joskus pikkukoululaiset eivät uskalla ottaa riittävästi ruokaa, koska pelkäävät, että eivät jaksa syödä kaikkea eikä poiskaan saa heittää. Ei näin!

Lautasten kyttäämisen sijaan kouluissa kannattaa pohtia

  1. Kannustetaanko linjastolla maistamaan rohkeasti vieraampiakin ruokia? Lautaselle voi ottaa vaikka lusikallisen uutta asiaa.
  2. Kannustetaanko linjastolla ottamaan sopiva määrä omaan nälkään nähden.
  3. Onko lapsilla mahdolista hakea lisää, jos nälkä jää? Onko ruokailussa riittävästi aikaa?
  4. Käsitelläänkö ruokahävikkiä myös oppitunneilla? Asian menee paremmin perille, kun siitä puhutaan rauhassa, ei kouluravintolan hälinässä, kun nälkä jo kurnii vatsassa.

Ja: miten muuten ruokapalveluissa voidaan vähentää hävikkiä keittiössä ja tarjoilussa. Tämä on aikuisten vastuulla, ei lasten!

Uskomme, että pitkällä aikajänteellä hävikki vähenee, kun lapset saavat rauhassa harjoitella syömisen taitoja ja oman kehon kuuntelua.

Ruokahävikin käsittelyyn sopii esimerkiksi tämä tuntikokonaisuus.

Kirjoittaja: Silja Varjonen, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry


Jaa: