Hyppää sisältöön

Lautashävikkiä haltuun – mutta ei hinnalla millä hyvänsä 

hävikki, kouluruoka, kouluruokailu, ruokahävikki

Lautashävikkiä on tärkeää vähentää myös kouluissa. Ruokaa, työtä ja luonnonvaroja ei ole tarkoitettu hukattavaksi. Lautashävikin vähentämisessä on kuitenkin hyvä pysähtyä pohtimaan myös sitä, miksi ruokaa jää lautaselle. 

Koulussa syntyvään lautashävikkiin on monia syitä. Kaikki hävikki ei johdu välinpitämättömyydestä, eikä ratkaisu ole aina se, että oppilaita ohjataan syömään lautasensa tyhjäksi. 

Sopivan annoskoon arvioiminen vaatii harjoittelua 

Lapsi ja nuori harjoittelee kouluruokailussa myös oman nälänsä ja kylläisyytensä tunnistamista. Sopivan ruokamäärän arvioiminen etukäteen ei aina ole helppoa. 

Joskus lautaselle tulee otettua enemmän ruokaa kuin lopulta jaksaa syödä. Toisena päivänä sama määrä voikin olla sopiva. Nälkä ja ruokahalu vaihtelevat päivästä toiseen. 

Siksi tavoitteena ei ole, että lautanen syödään aina tyhjäksi. Tärkeää on harjoitella ottamaan omaan nälkään sopiva määrä ruokaa ja mahdollisuuksien mukaan hakea lisää, jos nälkä jää. 

Uusia ruokia pitää voida kokeilla 

Kouluruokailu on myös paikka tutustua uusiin ruokiin ja makuihin. Kaikista ruoista ei tarvitse pitää heti. 

Jos oppilas ottaa uutta ruokaa maistaakseen ja huomaa, ettei se maistukaan, osa ruoasta voi päätyä biojätteeseen. Tämä on yksi lautashävikin syistä. 

Uusia ruokia ei voi oppia tuntemaan ilman, että niitä saa kokeilla. Jos oppilas tietää, että lautaselle otettu ruoka on aina syötävä loppuun, hän saattaa jättää uuden ruoan kokonaan ottamatta, jos ei ole varma, pitääkö siitä. 

Siksi hävikin vähentämisessä on tärkeää löytää tasapaino: ruokaa arvostetaan ja hävikkiä pyritään vähentämään, mutta lapselle annetaan myös mahdollisuus harjoitella uusia makuja. 

Ruokailuun tarvitaan riittävästi aikaa 

Myös ruokailun käytännön järjestelyt vaikuttavat lautashävikin syntymiseen. 

Jos ruokailuaika on liian lyhyt eikä oppilas ehdi hakea lisää ruokaa, hän saattaa ottaa kerralla enemmän ruokaa kuin lopulta jaksaa syödä. Kiireinen ruokailutilanne voi siis lisätä hävikkiä, vaikka oppilas yrittäisi toimia järkevästi. 

Lautashävikin vähentäminen ei siksi ole vain oppilaan vastuulla. Myös riittävä ruokailuaika, sujuva ruokailu ja mahdollisuus hakea lisää ruokaa ovat osa hävikin vähentämistä. 

Hävikin mittaaminen tekee hävikkiä näkyväksi 

Lautashävikin mittaaminen voi auttaa tekemään hävikin näkyväksi. Se voi myös herättää pohtimaan omaa toimintaa ja vähentää välinpitämättömyyttä ruokahävikkiä kohtaan. 

Pelkkä mittaaminen ei kuitenkaan välttämättä vähennä hävikkiä. Jos hävikkiä syntyy esimerkiksi liian lyhyen ruokailuajan tai uuden ruoan kokeilemisen vuoksi, pelkkä hävikkimäärän seuraaminen ei ratkaise näitä syitä. 

Siksi mittaamisen rinnalla on tärkeää kysyä, miksi ruokaa jää lautaselle. Kun hävikin syitä ymmärretään, voidaan myös pohtia, millaisilla muutoksilla siihen voidaan vaikuttaa. 

Lautashävikkiä vähennetään yhdessä

Lautashävikin vähentäminen on tärkeä tavoite, mutta sitä ei tarvitse tehdä ruokakasvatuksen kustannuksella. 

Koulussa voidaan tukea hävikin vähentämistä esimerkiksi kannustamalla oppilaita ottamaan ensin sopivan määrän ruokaa ja hakemaan lisää tarvittaessa. Samalla voidaan rohkaista kokeilemaan uusia ruokia ja harjoitella oman nälän ja kylläisyyden tunnistamista. 

Myös aikuisilla ja koulun toimintatavoilla on merkitystä. Riittävä ruokailuaika, toimivat ruokailujärjestelyt ja rauhallinen ruokailutilanne tukevat sekä hyvää ruokailua että hävikin vähentämistä. 

Tavoitteena ei ole tyhjä lautanen hinnalla millä hyvänsä. Tavoitteena on ruokailu, jossa ruokaa arvostetaan, uusia makuja uskalletaan maistaa ja omia nälän ja kylläisyyden tunteita opitaan tunnistamaan. 

Lähteet ja taustamateriaalit