Skididialogilla kehitetään kouluruokailua
Skididialogi on Lahdessa kehitetty, Erätauko-keskusteluun pohjautuva, lapsille ja nuorille suunnattu rakentavan keskustelun malli. Skididialogi kokoaa lapset, nuoret ja heidän parissaan toimivat ja asioista päättävät aikuiset tasavertaisina rakentamaan yhteistä ymmärrystä dialogin äärellä.
Skididialogia voi hyödyntää myös kouluruokailun kehittämisessä. Lahdessa järjestettiin keväällä 2024 kouluruokailuun keskittyviä Skididialogi-tilaisuuksia, joihin osallistui oppilaita kaikista Lahden alakouluista. Tutustu menetelmään tarkemmin Lahden kaupungin sivuilla. Alla esimerkkikysymyksiä, joiden avulla keskustelun voi toteuttaa:
Keskustelurunko (esimerkki)
Keskustelun voi avata nimikierroksella. Jokainen voi kertoa nimen lisäksi yhden ajatuksen, joka tulee mieleen sanasta kouluruokailu. Seuraavaksi dialogissa edetään dialogin kysymyksiin ja pariporinoihin, jotka myös avataan yhteisessä keskustelussa. Näin syntyy keskustelun runko (pariporinat – yhteinen purku). Lopussa voi vielä käydä kierroksen, jonka aikana kirjoitetaan ylös yksi lause / sana, joka jäi päällimmäisenä mieleen. Sanaa / lausetta ei tule perustella.
Keskustelun aloitus:
”Tämän keskustelun tarkoituksena on keskustella siitä, millaisia kokemuksia sinulla on kouluruokailusta.
Tällä viikolla koulun ruokalistalla on — ” (käydään yhdessä läpi)
Päällimmäinen kokemus: Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen, kun ajattelet tämän viikon kouluruokailua? (vastaukset yhdellä/kahdella sanalla)
Pariporina 1: Kun mietit syömistä ja ruokailutilannetta kotona ja koulussa, millaisia ajatuksia sinulle herää? Mitä samaa tai erilaista havaitset syömisessä kotona ja koulussa?
Pariporinan purku yhdessä puheenvuoroa pyytämällä.
Pariporina 2: Kun katsot tämän viikon ruokalistaa ja muistelet mitä olet syönyt, millaisia valintoja teit? Mikä vaikutti sinun valintoihisi, mitä otit lautaselle?
Pariporinan purku yhdessä puheenvuoroa pyytämällä.
Keskustelun päätös ja päällimmäinen ajatus: Mitä sinulle jäi mieleen tästä dialogista? Kuvaile yhdellä lauseella tai sanalla, ilman perusteluja.
Käytännön toteutus
Käytännön toteutusta suunniteltaessa voit miettiä näitä asioita:
- Tila järjestellään ringin muotoon. Mikäli keskusteluun osallistuu aikuisia, kannattaa istua niin, että aikuiset eivät istu vierekkäin.
- Fasilitaattori (tai esimerkiksi opettaja) ohjaa keskustelua ja istuu mukana ringissä. Sen lisäksi kannattaa pyytää mukaan kirjuri, joka voi keskittyä taustalla ajatusten taltioimiseen.
- Skididialogiin kannattaa luoda yhteiset kunnioittavan keskustelun säännöt, jotka myös käydään alussa läpi. Lue lisää taitavasta keskustelusta ja kuuntelemisesta Erätauko – menetelmän sivuilta.
- Alussa voidaan käydä läpi nimikierros ja sen lisäksi esimerkiksi yksi lause / ajatus, mitä tulee mieleen sanasta ”kouluruokailu”.
- Itse keskusteluun liittyvät kysymykset kannattaa tulostaa vaikkapa A4 paperille ja asettaa ringin keskelle. Silloin keskustelijat voivat helposti palata kysymykseen.
- Pariporinoiden jälkeen tehdään aina purku yhdessä. Keskusteluvuoroja voidaan jakaa esimerkiksi nostamalla käsi (keskustelun ohjaaja laittaa ylös, kuka saa puhua seuraavaksi). Kättä ei tarvitse pitää ylhäällä siihen asti, kun saa puheenvuoron.
- Keskustelun tarkoituksena ei ole päästä tarkkaan lopputulemaan tai ratkaisuun. Skididialogi on keskustelua, joka lisää ymmärrystä jostakin ilmiöstä.
- Skididialogin lopussa voi vielä käydä kierroksen, jossa jokainen tiivistää ajatuksensa yhteen lauseeseen tai jopa sanaan. Sana / lause voidaan kirjoittaa paperille. Sanaa / lausetta ei saa perustella.