Ruokailulla on tärkeä rooli yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksen rakentumisessa oppilaiden ja koko kouluyhteisön välillä. Kun oppilaat kokevat, että he voivat vaikuttaa ruokailuun, siihen osallistuminenkin tuntuu mukavammalta. Perusopetuslaki ja opetussuunnitelma velvoittavat antamaan oppilaille mahdollisuuden vaikuttaa heitä koskeviin asioihin – myös kouluruokailuun.
”Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.” – POPS 2014
Kuinka huomioida lapsikeskeinen ote kouluruokailussa ja sen kehittämisessä?
1. Omaksu oppilaiden tietoa ja kokemuksia kunnioittava asenne
Kouluruokailun kehittämisessä on olennaista, että aikuiset arvostavat oppilaiden kokemuksia ja näkemyksiä. Oppilailla on omakohtaista tietoa kouluruokailuun liittyvistä kokemuksistaan ja mieltymyksistään, jota aikuiset voivat vain arvailla. Kun oppilaiden tietoa ja kokemuksia kunnioitetaan alusta lähtien, huomio kehittämistyössä ja valitut toimenpiteet kohdistuvat oikein, eikä työhön käytetty aika valu hukkaan.
2. Käytä monipuolisia menetelmiä
Kun hyödynnätte kouluruokailun kehittämisessä monipuolisia menetelmiä, monenlaisten oppilaiden on mahdollista saada äänensä kuuluviin. Yhteisessä keskustelussa äänekkäimmät osallistujat nousevat helposti esiin, kun hiljaisemmat ja harkitsevaisemmat oppilaat saattavat jäädä helposti kehitystyön ulkopuolelle. Kirjoittaminen voi tasata tätä asetelmaa, mutta se edellyttää kielellisiä taitoja jäsentää ja ilmaista omia ajatuksia ja kokemuksia kielellisesti. Visuaaliset ja toiminnalliset menetelmät, kuten piirtäminen ja valokuvaaminen, tarjoavat oppilaille vaihtoehtoisia tapoja tuoda esiin omia kokemuksiaan ja näkemyksiään. Alta löydät ideakortteja kouluruokailun kehityskohteiden tunnistamiseen erilaisin menetelmin.
Kouluruokailun kehityskohteiden tunnistaminen
- Kouluruokailun kartoituslomake oppilaille – kyselylomake kouluruoka-agenteille, oppilaskunnalle tai kaikille oppilaille kerää kootun näkemyksen kouluruokailun eri osa-alueista
- Monipuolisia menetelmiä työpajatyöskentelyyn
- Skididialogi
3. Ole avoin prosessista
Kerro reunaehdot avoimesti. Esimerkiksi minkälainen on budjetti tai miten ja miksi ruuan ravitsemuslaatu otetaan huomioon. On epäreilua antaa oppilaille käsitys, että he saavat keksiä mitä vain, jos tämä ei ole totta. Ole myös avoin siitä, miten työ etenee ideoinnin jälkeen.
Anna ideoinnille tilaa. Mitä turvallisempi ilmapiiri, sitä luovempia ideoita syntyy. Ideointi etenee usein itsestään selvistä ratkaisuista mahdottomiin ja vasta vähitellen kohti toteutuskelpoista. Ehdotuksia ei siis tule ideointivaiheessa arvottaa hyviksi tai huonoiksi!
Kerro, mitä ideoille tapahtuu. Jos joudutte tekemään osan ideoinnista tai valinnoista aikuisten kesken, on erittäin tärkeää, että muistatte palata kertomaan oppilaille, miten heidän näkemyksensä on työssä ja lopputuloksessa huomioitu. Kertokaa oppilaille myös, miksi kaikkea ei voitu toteuttaa heidän toiveidensa mukaan.
4. Ole valmis kehitystyöhön myös oppilaiden aloitteista
Oppilaiden osallisuuden näkökulmasta on tärkeää pohtia, kenen aloitteesta kouluruokailua kehitetään. Monesti aloitteet tulevat aikuisilta, jolloin kehitystyö tapahtuu helposti aikuisten ehdoilla. Ongelmana on, että näin työ kohdistuu sellaisiin asioihin kouluruokailussa, jotka aikuiset näkevät tärkeinä. Nämä voivat kuitenkin erota oppilaiden kokemuksesta.
Pohdi, onko koulussanne tilaa oppilaiden aloitteille. Tartutteko niihin? Kun oppilaat näkevät tarpeen kehittämistyölle, he myös sitoutuvat toimintaan ja muutokseen paremmin. Kouluruokatoimikunta voi olla yksi hyvä väylä tarjota tilaa myös oppilaiden aloitteille.
5. Panosta arkiseen toimintaan
Koska kokemus joukkoon kuulumisesta ja omista vaikutusmahdollisuuksista rakentuu arkisen toiminnan kautta, oppilaiden osallisuus on viisasta huomioida erillisten kehittämistoimenpiteiden lisäksi ihan jokaisena päivänä.
Kouluruokailun pelisäännöt kannattaa laatia yhdessä oppilaiden kanssa, jolloin niihin on myös helpompi sitoutua.
Ruokailuhetkestä tulee kaikille mukavampi, kun oppilaat ymmärtävät, että heilläkin on vastuunsa ruokailun sujumisessa ja ruokasalin siisteydessä. Oppilaat voivatkin toimia keittiöapulaisina esimerkiksi pyyhkien pöytiä ja pitämällä huolen, että tuolit jäävät siististi paikoilleen.
Kouluruokailu on loistava mahdollisuus yhteisöllisyyden kokemuksen vahvistumiselle. Tässä voi auttaa muun muassa keittiöhenkilökunnan tekeminen tutuksi niin oppilaille kuin opettajille, kaveripöydän perustaminen ja vanhempien oppilaiden toimiminen ruokakummeina nuoremmille. Ruokailu on opettajille loistava mahdollisuus tulla tutummaksi oppilaiden kanssa ja näyttää esimerkkiä ruokapöytäkeskustelusta.
Voit hakea lisää ideoita osallisuuteen ideapankista täältä.
Lähteet:
Lasten kanssa kehittäminen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). (n.d.) Pelastakaa Lapset ry
Pelastakaa Lapset ry Kalliomeri, R., Mettinen, K., Ohlsson, A., Soini, S., Tulensalo, H., & Savola, I. (2020). Lapsikeskeinen palvelumuotoilu. Pelastakaa Lapset ry