Monialaiset oppimiskokonaisuudet MOK
Ruuan ympäriltä löytyy erinomaisia aiheita monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Ruoka ja erityisesti syöminen on oppilaita kiinnostava ja heitä lähellä oleva teema. Ruoka-aiheiden avulla pystyy luontevasti yhdistelemään eri oppiaineiden sisältöjä sekä harjoittelemaan laaja-alaisen osaamisen taitoja.
Ruoka linkittää monissa oppiaineissa käsitellyt asiat toisiinsa ja omaan arkeen. Kokemuksellinen oppiminen on hyvä lähestymistapa monialaisiin. Ruokateemaa pääsee myös heti harjoittelemaan käytännössä, esimerkiksi kouluruokailussa.
Käytännön toteutus
Oppilaille tulisi tarjota vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa (POPS 2014). Oppimiskokonaisuuksien sisällöt päätetään paikallisesti kunnissa tai kouluissa.
Kokonaisuuteen pitää varata riittävästi aikaa, jotta oppilailla on mahdollisuus syventyä sisältöihin ja työskennellä tavoitteellisesti. Suositus on varata oppilaan vuosiviikkotuntimäärän verran tunteja, jotka voi jakaa tiiviiseen jaksoon (esim. viikko) tai rytmittää pidemmälle ajanjaksolle (lukukausi tai lukuvuosi).
Hedelmällistä olisi, jos monialaisten avulla rinnakkaisluokat tai eri-ikäiset oppilaat pääsisivät työskentelemään keskenään. Myös yhteistyö yritys- ja järjestötoimijoiden kanssa on mahdollista – kouluun voidaan kutsua asiantuntijoita tai koulusta lähdetään muualle oppimaan ja tutkimaan.
Ruokalasta kouluravintolaksi – Monialainen oppimiskokonaisuus vuosiluokille 3–6
Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Kiireetön, viihtyisä ja virkistävä ruokailuhetki varmistaa jaksamisen koulupäivän aikana ja lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä. Ohjatuilla ruokailuhetkillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. (POPS 2014, 41–43)
Kouluruokailu koskettaa kouluyhteisössä kaikkia ja toteutuu päivittäin. Monialainen oppimiskokonaisuus onkin oiva mahdollisuus nostaa esille myös kouluruokailuun liittyviä tavoitteita.
Löydä erilainen toteutus MOK Ruokalasta kouluravintolaksi kirjasta MOKista oppii! (Iida-Maria Peltomaa, PS-kustannus 2021).
Kokonaisuuden eteneminen osioittain
Ennen kokonaisuuden aloittamista voitte tutustua moniammatillisen tiimin tai oppilaiden kanssa sivustoon www.nykytila.fi. Sivustolla on esitelty ruokailun ja ruokakasvatuksen nykytilan arviointiin kehitetty työkalu.
Taulukosta löydät koontina kunkin osion teeman ja ehdotuksia toimintoihin. Kokonaisuus käynnistyy osioilla A ja B, ja päättyy loppureflektointiin osiossa H. Osiossa G kehitetään kouluravintolan visuaalista konseptia ja se voi kulkea muiden osioiden rinnalla läpi kokonaisuuden. Muiden osioiden toteutusjärjestyksen voi aikatauluttaa peräkkäin tai rinnakkain haluamallaan tavalla.
Teemaideoita uusien kokonaisuuksien pohjaksi
Oppilaat saavat olla aktiivisesti mukana valitsemassa monialaisen oppimiskokonaisuuden tavoitteita ja työskentelytapoja. Opettaja ei silloin päätä yksin, mitä kokonaisuudessa on tarkoitus oppia.
Olemme koonneet tähän ideoita ruokateemaisiin monialaisiin sekä vinkkejä toteutustavoista.
RuokaTutkan MOK vuosiluokille 1-2
Kokonaisuuden eri osiot kannustavat oppilaita pohtimaan ruuan eri ulottuvuuksia monipuolisesti – miksi ruokaa syödään, mitä erilaisia ruokia on olemassa, mitä yhdessä syöminen merkitsee, mitä ruoka kertoo kulttuurista, voiko ruoka olla jonkun ammatti? Katso tarkemmat ohjeet RuokaTutkan sivuilta.
RuokaTutkan MOK vuosiluokille 3-6
MOK kannustaa oppilasryhmiä etsimään vastauksia kysymykseen mistä ruoka tulee? Kokonaisuuden eri osiot kannustavat oppilaita yhdessä pohtimaan ja selvittämään ruoka-aineiden reittejä monipuolisesti – mistä ruoka tulee, miten sitä kasvatetaan, miten ruoka päätyy kauppaan, kouluravintolaan ja lopulta ruokapöytään tai miten kestävä kehitys liittyy ruuan reittiin? Katso tarkemmat ohjeet RuokaTutkan sivuilta.
Kestävä kehitys
Ruoka voi olla yksi tapa konkretisoida kestävän kehityksen tavoitteita. Kokonaisuudessa voidaan paneutua esimerkiksi kulutukseen, hävikin torjuntaan tai ruokavalintojen merkitykseen itselle ja ympäristölle. Inspiroidu esimerkiksi näistä ideakorteista: Kouluruokaa pallon ja oman kehon parhaaksi, Learning cafe – maistuvasta ilmastoruuasta, RuokaTutkan kestävä menu, Kasvisruoka toisena vaihtoehtona ja Ruokatiedon hävikki-battle.
Ruuan reitit
Aihetta voidaan lähestyä tutkimalla jonkin tietyn raaka-aineen (esim. maito) tai vaikka koululounaan raaka-aineiden reittiä. Ruuan reitti -teemaan yhdistyy luontevasti käynnit maatilalla tai paikallisissa elintarvikeyrityksissä. Paikalliset järjestöt (esim. MTK ja Maa- ja kotitalousnaiset) tekevät myös kouluvierailuja. Alkutuotantoon ja teollisuuteen voidaan tutustua myös pelien ja videoiden avulla. Inspiroidu esimerkiksi näistä ideakorteista: Viljaa & Villiyrttejä – metsäretki, Viljaa & Villiyrttejä – metsärastit, Retki kauppaan, Ruuan reitti ja RuokaTutkan pelit.
Aistit ja Makukoulu
Aistilähtöisen oppimisen menetelmä Makukoulu tutustuttaa paitsi aistien toimintaan myös ruokailoon ja ruuan alkuperään. Makukoulu-harjoitukset avaavat uusia näkökulmia oppia ja käsitellä ruokaa. Lue Makukoulusta lisää ja inspiroidu esimerkiksi ideakorteista: Aistirata, Kouluruokaa kaikille aisteille, NAM-oppitunnit (1-5), Tutkitaan kasviskuvia ja Kasvispelikortit.
Medialukutaito ja kehonkuva
Medialukutaito linkittyy moneen osa-alueeseen arjessa – somessa jaetut ruokakuvat yhtenä ilmiönä siitä. Oma kehonkuva ja käsitys itsestä muotoutuu elämän aikana ympäristön vaikutuksesta, jossa yhtenä isona vaikuttimena on media. Terveyteen, ruokaan ja syömiseen liittyviä artikkeleita julkaistaan medioissa jatkuvasti. Mistä löytyy oikeaa tietoa ja mistä voi tunnistaa valeuutisen? Inspiroidu esimerkiksi ideakorteista: Medialautanen, Kehokiitollisuuspuu, Median vaikutus ruokaympäristöömme ja RuokaTutkan testaamo.